på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Sysmä Päijät-Häme
Sysmän kirkonseudun kulttuurimaisema
Kuvaus
Sysmän kirkon ympäristössä Suurikylän, Käenmäen ja Voipalan maarekisterikylien lukuisat rautakautiset kalmistot ja uhrikivet kertovat Päijänteen Majutveden rannalla paikan pitkästä asutushistoriasta ja keskeisestä asemasta. Keskiaikaisen kirkon lisäksi kylien maisemakokonaisuuteen kuuluvat pappilan, Suurikylän kartanon, Hirvelän ja Hovilan rakennusryhmät.

Sysmän kirkonseutu on jäänyt syrjään pitäjän keskuksesta, mistä syystä kirkon ympäristö on säilynyt uudisrakentamiselta. Kirkolliset rakennukset ja suurtilat kuvastavat 1800-luvulla vallinnutta kirkonseutujen rakennetta.

Sysmän myöhäiskeskiaikainen kirkko on muutettu 1830-luvulla intendenttikonttorin piirustuksilla ristikirkoksi. Kirkon kivi- ja tiilirakenteiset seinät ovat kalkittu valkoisiksi ja vanhoissa päätykolmioissa on koristellut tiilikentät. Vanhassa runko-osassa on hämäläisille kirkoille tyypilliset nurkkakivet.

Kirkkoon kuuluu vanha hautausmaa, jota on laajennettu 1700-luvun jälkeen useaan otteeseen. Kellotapuli ja kirkon länsipuolella oleva kivinen pitäjänmakasiini ovat rakennettu 1854 ja 1855.

Kirkon lounaispuolella, Majutveden rannalla oleva mansardikattoinen, jugend-vaikutteisen pappilan on suunnitellut arkkitehti Josef Stenbäck 1918. Puistomaiseen pihapiiriin kuuluu väentupa ja aittarakennus.

Suurikylän kartano kirkolle johtavan maantien varrella on yksi pitäjän vanhoista kartanoista. Sen maisemallisesti hallitsevalla paikalla oleva päärakennus pihapiireineen on poikkeuksellista empirekauden arkkitehtuuria omaperäisine yksityiskohtineen ja koristeaiheineen. 1801 rakennettua päärakennusta on korotettu kerroksella 1867. Sivurakennukset on rakennettu 1811. Asuinpihan ulkopuolella on kivinavetta ja viljamakasiini. Kartanon länsipuolella sijaitsee Käenmäen vanha kylätontti.

Alueen eteläosassa Matjutveteen pistävällä niemellä on Voipalan kylän Hovilan kartanomiljöö. Laajan viljelymaiseman keskellä olevan tilakeskuksen päärakennuksen runko on 1700- ja 1800-luvun vaihteesta, uusrenessanssi-tyylinen ulkovuoraus, poikkipäädyt, kuistit ovat 1800- ja 1900-luvun vaihteesta. Päärakennuksen puistomaisen pihapiirin koillispuolella on kartanon talouspiha.
 
Historia
Suurikylän, Käenmäen ja Voipalan kylien alueelta tunnetaan lukuisia rautakautisia kalmistoja ja uhrikiviä, jotka viittaavat merkittävään esihistoriallisen ajan asutuskeskittymään.

Myöhemmin Sysmä oli hämäläisten eräaluetta, jonka sijainti Päijänteen rannalla oli vesireittien kannalta edullinen. Keskiajan alkupuolella Sysmä kuului Hollolan emäseurakuntaan. Omaksi seurakunnaksi Sysmä erosi ilmeisesti jo 1300-luvun loppupuolella, pappi mainitaan ensimmäisen kerran 1442. Pyhälle Olaville nimetty kivikirkko rakennettiin 1500-luvun alkupuolella. Rakennustyö jäi holvauksen osalta keskeneräiseksi. Pieneksi jäänyt kirkko laajennettiin 1830-luvulla ristikirkoksi.

Suurikylä mainitaan ensimmäisen kerran 1462. Uuden ajan alkupuolella kylässä oli 15 taloa. Kylän taloluku väheni 1600-luvulla ja 1800-luvun alussa taloja oli viisi. Suurikylän kartano on entinen kruunun ratsutila. Käenmäen kylässä oli 1560-luvulla kahdeksan taloa.

Voipalan kylä mainitaan ensimmäisen kerran 1460. Uuden ajan alkupuolella kylässä oli kahdeksan taloa. Taloluku putosi Ilolan rusthollin ja Hovilan rälssitilan perustamisen seurauksena. Hovila kuului Tandefelt-suvun kartanoihin.
 
Lisätietoa
Maiseman muisti. Valtakunnallisesti merkittävät muinaisjäännökset. Museovirasto, arkeologian osasto 2001.

Nina Könönen, Sysmän rakennetun kulttuuriympäristön selvitys. Kuntien ympäristöselvitys, KUKUSE. Hartola, Hausjärvi, Heinola, Orimattila, Sysmä. Hämeen ympäristökeskuksen moniste 98/2005.

Henrik Wager, Päijät-Hämeen rakennettu kulttuuriympäristö. Päijät-Hämeen liitto 2006.

Markus Hiekkanen, Suomen keskiajan kivikirkot. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2007.

Birgitta Stjernvall-Järvi, Kartanoarkkitehtuuri osana Tandefelt-suvun elämäntapaa. Jyväskylä studies in humanities. Jyväskylä 2007.

Markus Hiekkanen, Suomen keskiajan kivikirkot. Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia 1117. 2007.
 
kohteeseen sisältyy:  hautausmaa; kartano; kirkko; kylä; lainamakasiini; muinaisjäännös; talonpoikaistalo;
ympäristön nykyluonne:  agraarimaisema;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Sysmän kirkko.

Suurikylän kartanon päärakennus idästä.

Pitäjänmakasiini idästä.
 
Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun:
Sysmän kirkonseudun kulttuurimaisema
 
© Museovirasto 2009