 |
|
KARTTAHAKU |
|
| Raasepori | Uusimaa | |
Hagenin ja Ramsholmenin puistoalue |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Hagenin ja Ramsholmenin puistoalue | ||
| Kuvaus | ||
| Hagenin ja Ramsholmenin puistometsäalue on tyypillinen 1800-luvun lopulla kaupunkien yhteyteen muodostettu, luonnon- ja kulttuurielementtejä yhdistänyt puisto- ja ulkoilualue. Alue ilmentää luonnolle annettuja kulttuurisia merkityksiä.
Tammisaaren vanhan kaupungin eteläpuolella sijaitsevat Hagen ja Ramsholmen on otettu 1870-luvulta lähtien kaupunkilaisten virkistyskäyttöön ja alueelle on rakennettu puistorakennuksia, puistokäytäviä ja istutettu puustoa. Vanhimmat Ramsholmenin puistorakennuksista ovat peräisin todennäköisesti 1800- ja 1900-lukujen vaihteesta. Nykyinen soitto- ja tanssilava on 1960-luvulta. Alueelle 1915 rakennetun ulkoilmateatterin rakenteet ovat osittain säilyneet. Hagenin alueella sijaitsee myös kaksi 1800-luvulla rakennettua huvilaa, Villa Snäcksund alueen lounaiskärjessä ja Villa Ormnäs Hagenin kaakkoiskulmassa Dragsvikinlahden rannalla. Ensin mainittu on kunnostettu taiteilija-asunnoksi ja jälkimmäinen Tammisaaren museon ja taidesäätiö Pro Artibuksen käyttöön. Hagenin Ormnäsin yhteydessä on leirintäalue. Hagenin ja Ramsholmenin luonnonpuiston alavat osat ovat lehtomaisia ja reheviä puistometsäalueita, mm. tammimetsiä, jotka ovat rauhoitettu luonnonsuojelualueena. Alueen kuivemmilla yläosilla valtapuuna on mänty. Puistoksi muokattuja metsäalueita rakennettiin 1800-luvun loppupuolella useiden kaupunkien yhteyteen. Muita vastaavia kohteita ovat mm. Heinolan Harjupuisto, Hämeenlinnan Kaupunginpuisto ja Jyväskylän Harju. |
||
| Historia | ||
| Hagen ja Ramsholmen olivat 1800-luvun alkupuolelle saakka Tammisaaren latokartanon hevoshakana. Kaupunki osti alueen 1836, minkä jälkeen sitä käytettiin kaski- ja laidunmaana.
1870-luvulla alueesta alkoi muodostua kaupunkilaisten virkistysalue. Tammisaaren 1873 perustettu vapaapalokunta järjesti Ramsholmenin saarella ensimmäiset juhlansa 1876. Ensimmäiset istutukset tehtiin 1878 Snäcksundista Ramsholmenin juhlapaikalle vievän tien molemmin puolin. Samana vuonna valmistui ensimmäinen silta Hagenista Snäcksundin yli Ramsholmenille. Ekenäs FBK rakensi saarelle 1891 soittolavan. Nykyinen, kaupungin rakennusmestarin suunnittelema lava rakennettiin 1968. Jalojen lehtipuiden uusiutumisen estänyt laiduntaminen kiellettiin 1903. Puiston varsinainen hoitaminen ja lehtoalueiden vaaliminen aloitettiin 1947. Lääninhallituksen päätöksellä alueesta tuli luonnonsuojelualue 1990. Hagenin alueella sijaitsevan Villa Snäcksundin rakennutti 1857 leipurimestari M.M. Engberg, joka sai luvan harjoittaa paikalla kievaritoimintaa. Kievari joutui vararikkoon 1865, minkä jälkeen rakennus on ollut asuinkäytössä. Villa Ormnäsin rakennutti valtioneuvoksetar J. Frenckell 1885. Päärakennuksen lisäksi huvilan alkuperäiseen rakennuskantaan kuuluivat renki-, pyykki-, ja leivintupa, yhdistetty talli, liiteri ja navetta sekä uimahuone. Huvila toimi täysihoitolana 1931-34 ja myöhemmin siinä toimi myös Tammisaaren käsityöopisto. |
||
| Lisätietoa | ||
| Cederlöf Johannes, Ekenäs stads historia 3, 1810-1930. Ekenäs 1964.
Mikko Härö, Läntisen Uudenmaan rakennusten ja maiseman kulttuurihistoriallinen inventointi. Läntisen Uudenmaan seutukaavaliitto. Tammisaari 1993. Maunu Häyrynen, "Kaupunkien puistot". Rakennusperintömme, Kulttuuriympäristön lukukirja. Ympäristöministeriö, Museovirasto ja Rakennustieto Oy 2001. Retkeilyopas - Hagen, Ramsholmen, Högholmen. Tammisaaren kaupunki. http://www.ekenas.fi/pages/FI/fritid/10000006_PIC1.pdf (25.2.2008) |
||
| kohteeseen sisältyy: huvila; muu kulttuurirakennus; puisto; | ||
| ympäristön nykyluonne: kaupunki; | ||
Tanssilava Ramsholmenissa Tammisaaressa. Johanna Forsius 2007. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
PERUSHAKU