Kuvaus |
Suontaan kylä on muodoltaan ja visuaaliselta hahmoltaan säilynyt tiiviinä ajalta ennen 1700-luvun loppupuolen isojakoa. Kantatalojen enemmistö on säilynyt alkuperäisellä kylätontilla ja sen rakennukset edustavat tyypillistä ja hyvin säilynyttä maaseudun rakennusperinnettä Ala-Satakunnan viljelyseudulla Varsinais-Suomessa. Kylän asutuksella, rakenteella ja rakennuskannalla on pitkä historiallinen jatkuvuus.
Suontaan kylä sijaitsee Vakka-Suomen metsäalueilla, Laitilan harvempaan asutussa koillisosassa. Kylämäelle erkanee Padon kylään jatkuva kylätie Uudenkaupungista Harjavaltaan kulkevalta kantatie 43:lta. Peltojen keskellä kohoaa kukkulamainen kylämäki, jonka laella suurin osa kantataloista sijaitsee. Rakennuskanta on pääosin 1800-luvulta ja 1900-luvun alusta. Isoa kylää ympäröivien peltoaukeiden itä- ja pohjoispuolella on useita perättäisiä mäkiä, joilla sijaitsee entinen kylän torppari- ja käsityöläisasutus. |
|
Historia |
Ensimmäisissä verotuslähteissä 1500-luvun puolivälissä Suontaan verotalonpoikien määrä vaihteli kuuden ja kahdeksan välillä. Laitilassa se merkitsi keskikokoista kylää. Suontaan talot muodostivat viimeistään 1600-luvulla tiiviisti rakennetun ryhmän. Viimeistään 1700-luvun alkupuolella kuudes talo sijaitsi mäen alla hieman muista taloista erillään. 1700-luvun lopulla mäellä sijaitsi seitsemän taloa ja mäen alla yhteisalueen laidalla kaksi taloa.
Kaikki Suontaan talot lunastettiin itsenäisiksi perintötaloiksi 1765. Vuosina 1785-1796 suoritetun isonjaon jälkeen kolme taloista jaettiin kahteen osaan ja niiden tonttimaat kylämäellä puolitettiin. Paavolan talo siirtyi kylän pohjoispuoleiselle Lauttanhaan mäelle 1800-luvun loppupuolella. Kylää ympäröiville mäille perustettiin 1700- ja 1800-lukujen kuluessa lukuisia torppia ja mäkitupia. |
|
Lisätietoa |
Olavi Koivisto, Laitilan historia I-II. 1969, 1976.
Anna Kirveennummi ja Riitta Räsänen, Suomalainen kylä. Kuvattuna ja muisteltuna. Suomalaisen kirjallisuuden Seuran Toimituksia 777. 2000. |
|
kohteeseen sisältyy:
kylä;
talonpoikaistalo;
|
ympäristön nykyluonne:
agraarimaisema;
|
|