på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Vihti Uusimaa
Vihdin kirkonkylä ja Vanhalan viljelymaisema
Kuvaus
Vihdin kirkonkylä on tiiviisti kylänraitin varteen rakentunut, ajallisesti kerroksinen kunnan historiallinen keskus. Kirkonkylään välittömästi liityvät Vanhalan ja Sukselan kylät muodostavat Uudenmaan mittakaavassa merkittävän keskiaikaisperäisen kyläasutuksen viljelymaisemakokonaisuuden.

Vihdin kirkonkylä on Hiidenveden Kirkkojärven rannalla. Sen rakennuskantaan kuuluvat Kirkkoniemessä keskiaikaisen Pyhän Birgitan kivikirkon rauniot, kirkonkylän mäellä maisemallisena kiintopisteenä 1700-luvun lopun rapattu tiilikirkko, kylänraitin yhteydessä seurakunnan ja kunnan julkiset rakennukset, kuten pappila, pitäjänmakasiini, entiset kunnantalot ja eri-ikäiset koulut 1800-luvun lopulta 1900-luvun lopulle sekä meijeri ja kirkonkylille ominaiset eri-ikäiset kauppa- ja pankkirakennukset.

Vihdin kirkko on päätytornillinen erivartinen ristikirkko, jonka kuoriosa on kolmitaitteinen. Tornin empiretyylinen huippu on kahdeksankulmainen. Kirkkosalia kattaa laakea tynnyriholvi. Kiinteä sisustus edustaa yleisilmeeltään 1920-luvun klassismia. Sakariston ja kuoriholvin koristemaalaukset ovat Bruno Tuukkasen tekemät, alttaritaulu vuodelta 1846 Berndt Godenhjelmin maalaama. Kirkkotarhan lounaisreunassa on kaksi muurattua maanalaista hautaholvia 1790-luvulta. Oravalan Hiidenheimo-suvun hautamuistomerkki vuodelta 1930 on arkkitehti Kauno S. Kallion suunnittelema katettu pylväistö, jonka katossa olevat freskomaalaukset on suunnitellut ja toteuttanut koristetaiteilija Antti Salmenlinna 1936. Kirkonmäellä oleva sankarihauta-alue valkoisine puuristeineen kuuluu Suomen kauneimpiin.

Niuhalan kylän kolmen kantatalon punamullatut 1800-luvun lopun päärakennukset sijoittuvat muun kylärakenteen joukkoon, Myyri keskiaikaisella kylämäellä, Liukas keskusraitin ja Kuortila eli Pikkupappila Kirkkoniemeen johtavan tien varressa. Keskusraittiin tukeutuva asuinrakentaminen on peräisin 1800-luvun lopulta jälleenrakennuskaudelle, kirkonkylän ranta-alueelle on rakennettu uudempaa omakotiasutusta.

Vanhalan ja Sukselan keskiaikaisperäiset kylät sijoittuvat Kirkkojärven länsipuolen kumpuilevaan peltomaisemaan. Kylien halki kulkee vanha Turun maantie. Vanhalan rakennuskannasta merkittävimpiä ovat Ylöstalon rakennusryhmä, Peltolan harmaakivinavetta 1700-luvulta, Tähkälän talouskeskus sekä Juotilan päärakennus. Kunnansairaala eri-ikäisine sairaalarakennuksineen on Vanhalan kylässä.

Sukselan kylän Laatta ja Ryyttä sijaitsevat keskiaikaisella kylämäellä peltojen ympäröimänä. Laatan aumakattoinen kaksikerroksinen päärakennus 1920-luvulta on maltillista uusklassismia. Päärakennuksen vieressä on Laattaan liitetyn Ryytän päärakennus 1770-luvulta. Arkkitehti Eliel Saarisen suunnittelema, Laattaan kuuluva Musta Huvila vuodelta 1905 on tien toisella puolella.
 
Historia
Vihti oli jo historiallisen ajan alussa keskimääräistä vauraampi ja suurempi maanviljelyspitäjä. Kylät olivat neljän, viiden talon ryhmäkyliä. Pitäjän hallinnollinen ja kirkollinen keskuspaikka muodostui keskiajan lopulla Niuhalan kylästä sekä naapurikylistä Vanhalasta ja Sukselasta.

Pyhän Birgitan kirkko rakennettiin 1400-luvun lopussa Vihdin seurakunnan kirkoksi. Runkohuoneeseen liittyi sakaristo ja kirkkoa kattoi puuholvi. Holvissa ja sisäseinissä oli 1670 tehdyt maalauskoristelut. Kirkon viereen rakennettiin 1682 puinen kellotorni.

Kostean maaperän vuoksi rapistunut keskiaikainen kivikirkko korvattiin 1772 valmistuneella Anders Piimäsen johdolla rakennetulla suurella tiilikirkolla. Kirkko paloi 1800-luvulla kahteen otteeseen salaman sytyttämänä. Vuoden 1818 salamaniskua seurannut Intendenttikonttorin suunnittelema korjaus, jossa myös seiniä korotettiin, toteutettiin Aksel Magnus Tolpon johdolla. Vuonna 1846 palon jälkeisessä, Theodor Johan Tolpon johdolla tehdyssä korjauksessa kirkko sai gotisoivia piirteitä. Arkkitehti Kauno S. Kallio suunnitteli uudistuksia 1928-29. Tällöin mm. tornin yläosa palautettiin Intendenttikonttorin piirustuksen mukaiseen asuun. Kiinteän sisustuksen uusimisen ohella ristivarret erotettiin runkohuoneesta, pohjoisesta tehtiin rippikoulusali ja eteläiseen sakaristo. Korjauksen 1982 suunnitteli arkkitehti Carl-Johan Slotte.

Vihdin pappila rakennettiin rappeutuneiden rakennusten tilalle 1855 Intendetinkonttorissa laadittujen piirustusten mukaan, mutta myöhemmin rakennusta jatkettiin ja muutettiin. Pappilan leivin- ja väentupa muutettiin kanttorilaksi 1938. Pappilan maille 1811 rakennetun kookkaan, kolmikerroksinen viljamakasiinin suunnitteli kapteeni C.F. Arnkihl. Hirsimakasiini vuorattiin ja punamullattiin 1844.

Niuhalan kylässä oli 1500-luvun loppupuolelta alkaen kolme taloa, Myyrin rustholli, Liukkaan verotalo ja kappalaisen puustelli Kuorttila. Kylä kasvoi hitaasti, 1800-luvun puolivälissä siellä oli neljä taloa, kuusi torppaa ja neljä muonamiesmökkiä. Myyri toimi kestikievarina ja käräjätupana nykyisen päärakennuksen ollessa vuodelta 1882, kivisen viljamakasiinin 1800-luvulta. Myös Kuortilan ja Liukkaan rakennukset ovat 1800-luvun loppupuolelta.

Niuhalaan rakennettiin kansakoulu 1874 ja kunnantalo 1911, opettajattarelle asuintalo 1910-luvun lopulla ja kunnankirjurille 1920. Apteekkari rakennutti raitin varteen 1896 asuin-liikerakennuksen, jossa toimi pitkään Vihdin Säästöpankki 1900-luvulla. Meijeri rakennettiin 1908 (laajennukset 1923 ja 1954), työväenasuinrakennuksen vanhin osa 1936.

Puhelinyhdistys sai oman talon 1930- ja 1940-lukujen taitteessa. 1938 rakennettua paloasemaa laajennettiin 1952. Pankkirakennuksia nousi raitin varrelle 1950-luvulta lähtien esim. Kansallis-Osake-Pankki 1955 (arkkitehti Niilo Kokko) ja Säästöpankki 1958 (arkkitehti Iikka Martas).

Työväen Osuuskauppa aloitti keskusraitin varressa 1917-18. Maanviljelijäin Kauppaosakeyhtiön kauppatalo siirtyi heti valmistuttuaan 1929 Osuusliike Auralle ja oli 1940-luvulla SOK:n suurimpia sivumyymälöitä. Vihdinseudun Osuusliikkeen vanhin osa rakennettiin 1938. 1940-luvulla kylään nousi elintarvikeliikkeitä ja sekatavarakauppoja mm. Keskon tyyppipiirustusten mukaan. Toimintansa aloitti myös elokuvateatteri.

Uusi kansakoulu rakennettiin Kirkkoniemeen 1955 Maaseudun keskusrakennustoimistossa laadittujen suunnitelmien mukaan. Sukselan Ali-Jaakkolan rusthollin päärakennuksessa 1930 aloittanut Vihdin yhteiskoulu siirtyi 1959 valmistuneeseen koulurakennukseen.

1800-luvun lopulla kirkonkylään rakensivat asuintalojaan käsityöläiset kuten nahkurimestari, satulaseppä ja kelloseppä, 1920-1950-luvulla kirkonkylissä asuvat ammattienharjoittajat kuten poliisi, kauppiaat, leipurit, teurastajat, kampaajat, vaatturit, autonkuljettajat ja rakennusmestarit. Osa rakennuksista oli paikallisten rakennusmestarien kuten J. Aarnin, osa arkkitehtien suunnittelemia.

Vanhalan kantatilat Ylöstalo, Peltola, Juotila ja Tähkälä sijoittuivat Vanhalan rinteeseen Turkuun johtavan maantien varteen. Ylöstalon ja Juotilan nykyiset päärakennukset rakennettiin 1800-luvulla, Peltolan on purettu ja Tähkälän päärakennus rakennettiin 1930-luvulla. Peltolan navetta on harvinaista "fysiokraattista" tyyliä 1700-luvulta. Kunnansairaalan rakentaminen Vanhalan kylään alkoi jo 1800-luvun viimeisinä vuosina.

Sukselassa mainitaan keskiajalla 5-6 taloa. Talomääräksi vakiintui neljä, joista kaksi, Jaakkola ja Sipilä siirtyivät 1800-luvulla pois keskiaikaiselta kylätontilta. Ali-Jaakkolassa toimi kestikievari 1920-luvulle asti maantien varressa. Laatan nykyinen päärakennus valmistui 1922 Jussi Paatelan suunnitelmien mukaan. Vieressä oleva Ryytän päärakennus rakennettiin 1770-luvulla.
 
Lisätietoa
Seppo Myllyniemi, Vihdin historia 1800-1918, Vihti Venäjän vallan aikana. Vihdin kunta 1990.

Mervi Piipponen, Vihdin kirkonkylän opas. Vihdin rakennuskulttuurisäätiö. Vihti 1993.

Eino Ketola, Vihdin historia 1918-1965 maanjaon aika 1 : 1918-1939. Vihdin kunta 1996.

Eino Ketola, Vihdin historia 1918-1965 maanjaon aika 2 : 1939-1965. Vihdin kunta 1997.
 
kohteeseen sisältyy:  hautausmaa; huvila; kauppa- ja liikerakennus; kirkko; koulu; kylä; lainamakasiini; muinaisjäännös; muu hallintorakennus; muu tuotantorakennus; navetta; pappila; pihapiiri; sairaala, parantola; talonpoikaistalo; tie;
ympäristön nykyluonne:  kirkonkylä;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Vihdin kirkonkylä ympäröivine viljelymaisemineen.

Vihdin kirkko ja sankarihautausmaata.

Vihdin museon päärakennus.
 
Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun:
Vihdin kirkonkylä ja Vanhalan viljelymaisema
 
© Museovirasto 2009