på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Hartola Päijät-Häme
Koskipään kartano
Kuvaus
Koskipään kartano on korkeatasoisesti toteutettu, tyypillinen empirekauden kartanorakennus 1820-luvulta. Kartanon 1900-luvun alun vaiheet liittyvät kirjailija Maila Talvion elämänvaiheisiin.

Koskipään kartano, joka toimii Itä-Hämeen museona, on ollut laajoine maaomistuksineen Itä-Hämeen huomattavin kartano. Kartanoympäristöön kuuluu kaksi eri-ikäistä päärakennusta. Vanha päärakennus on Tainionvirran suuntainen. Rakennus on 1780-luvulta, muutettu empireasuun uudemman päärakennuksen valmistuttua 1828 ja maalattu keltaieksi. Uudemman päärakennusken julkisivut on maalattu vihreiksi. Julkisivun ja sisätilojen korkeatasoiset puuleikkaukset ovat tunnetun Hämeessä ja Kymenlaaksossa työskennelleen rakennusmestari ja puuseppä Jacob Nygrénin tekemät. Kaakeliuunit ovat 1880-luvulta.

Pihaneliötä rajaavat uudemman päärakennuksen lisäksi empiretyylinen väentupa, jonka vanhin osa on 1600-luvun savupirtti. Pihan eteläsivulla on kellarin päälle rakennettu aittarakennus. Kartanoa ympäröi puisto, joka on osittain rekonstruktio vanhasta puistosta.

Alueen pitkästä, rautakaudelle ulottuvasta asutushistoriasta kertovat ympäristön lukuisat rautakautiset asuinpaikat ja kuppikivet.
 
Historia
Hartolan kylässä oli 1560-luvulla 13 taloa. Koskipään rälssisäteri muodostettiin 1580-luvulla Sipi Henrikinpojan hankittua Hartolan kylän taloja omistukseensa. Suku aateloitiin 1639 nimellä Silferbögel. Koskipään kartano siirtyi 1660-luvulla avioliiton kautta Tandefelt-suvulle, joka omisti useita kartanoita Hartolassa ja Sysmässä. Laajimmillaan kartanoon kuului 25 000 hehtaaria maata ja sillä oli noin 50 torppaa. Robert Tandefelt rakennutti uusklassistisen päärakennuksen 1828. Piirustukset laati 1792 rakennusmestari Jacob Nygrén Suomenlinnassa.

Kartano siirtyi 1850-luvulla von Gerdten-suvulle. Koskipään viimeinen omistaja oli Annie von Gerdten-Boisman, kirjailija Maila Talvion sisar.

Kartanoon perustettiin kirjailija Maila Talvion aloitteesta Itä-Hämeen museo 1929. Sisätilat kuvastavat empirekauden sisustustapoja. Museossa on myös Maila Talvion elämäntyöstä kertova osuus sekä Uuno Kailaan muistohuone. Museon vihki käyttöön presidentti J.K. Relander. Kartanon pihaa hallitsevan kuusen istutti presidentti Kyösti Kallio 1938 museon 10-vuotisjuhlissa.

Kartano siirtyi Hartolan kunnan omistukseen 1973.
 
Lisätietoa
Maila Talvio, Koskipään museo. Hämeenlinna 1932.

Tervehdys Koskipäästä. Koskipään museo 1950.

Leena Sammallahti, Iittiläisiä puuseppiä: Jacob Nygrén ja muita käsityön taitajia. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 429. 1986.

Hartola. Hämeen kartanoinventointi. Lahden kaupunginmuseo 1999.

Nina Könönen, Hartolan rakennetun kulttuuriympäristön selvitys. Kuntien ympäristöselvitys, KUKUSE. Hartola, Hausjärvi, Heinola, Orimattila, Sysmä. Hämeen ympäristökeskuksen moniste 94/2005.

Henrik Wager, Päijät-Hämeen rakennettu kulttuuriympäristö. Päijät-Hämeen liitto 2006.

Birgitta Stjernvall-Järvi, Kartanoarkkitehtuuri osana Tandefelt-suvun elämäntapaa. Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä Studies in Humanities 75, 2007.
 
kohteeseen sisältyy:  kartano; muinaisjäännös; museo; puisto;
ympäristön nykyluonne:  taajama;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Vanha Koskipään päärakennus lännestä.

Koskipään kartanon uusi päärakennus pohjoisesta.
 
Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun:
Koskipään kartano
 
© Museovirasto 2009