 |
|
KARTTAHAKU |
|
| Kemiönsaari | Varsinais-Suomi | |
Dragsfjärdin kirkko ympäristöineen |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Dragsfjärdin kirkko ympäristöineen | ||
| Kuvaus | ||
| Dragsfjärdin 1700-luvun lounaissuomalainen ristikirkko kuluu kirkonrakentaja Antti Piimäsen keskeisiin töihin. Kirkon lähiympäristö julkisine rakennuksineen on hyvin säilynyt 1900-luvun alkupuolen kirkonkylämiljöö.
Dragsfjärd-järven ja Norrfjärdenin merenlahden välisellä kapealla mäntyä kasvavalla kannaksella oleva kirkko on järjestyksessä seurakunnan toinen. Pohjamuodoltaan tasavartisen ristikirkon runkohuoneeseen liittyy itäisen ja pohjoisen ristivarren kulmauksessa oleva pulpettikattoinen sakaristo. Ristivarret ovat satulakattoiset ja niiden yhtymäkohdassa katon keskellä kohoaa kookas kattoratsastaja. Ulko-ovien edessä on pienet eteishuoneet. Sisätilaa kattaa lautaholvit. Niiden risteyksessä pendentiiviltä nouseva kahdeksankulmainen välikattokupoli on tyyppinsä varhaisin esimerkki Suomessa. Barokkityylinen saarnastuoli on kirkon ikäinen ja penkistö on 1800-luvun lopusta. Erillinen kellotapuli vuodelta 1763 edustaa lounaissuomalaista tyyppiä barokkisipuleineen ja lienee kuten kirkkokin Piimäsen johdolla rakennettu. Kiviaidan ympäröimässä kirkkotarhassa oleva Björkbodan ruukinpatruuna Wolter Petersenin rakennuttama pyramidikattoinen hautakappeli on vuodelta 1791. Lähiseudun ruukkitoiminnasta kertovat myös kirkkotarhan lukuisat tako- ja valuraudasta tehdyt hautamuistomerkit, joista osa on säilytetty alkuperäisellä paikallaan. Harjua pitkin kulkevan maantien eteläpuolella vastapäätä kirkkoa on entinen kunnantalo sekä koulu, jonka rakennukset ovat 1870-luvulta ja vuodelta 1941. |
||
| Historia | ||
| Kemiön emäseurakunnan kappeliksi 1694 erotettu Dragsfärd itsenäistyi 1918. Kirkonrakentaja Anders Piimäsen johdolla rakennettu kirkko vihittiin käyttöön 1755. Sakaristo-osa rakennettiin 1802 ja eteishuoneet 1860-luvun alussa. Kirkkoon on tehty useita sisäkorjauksia, 1953 arkkitehti Anna-Lisa Stigellin suunnittelemana.
Kirkonkylä toimi kunnan hallinnollisena keskuksena vuoteen 1975 asti ja kirkon läheisyyteen keskittyi julkisia palveluja. |
||
| Lisätietoa | ||
| Sigrid Nikula, Dragsfjärds kyrka. Finlands kyrkor 7. Museiverket 1973.
Lars Pettersson, Ristikirkot. Ars. Suomen taide 3. 1989. Kari Suistoranta ja Henrik Asplund, Kemiön suurpitäjän historia 1. Sagalundin museon kuntayhtymä 1997. |
||
| kohteeseen sisältyy: hautakappeli; hautausmaa; kellotapuli; kirkko; kylä; | ||
| ympäristön nykyluonne: kirkonkylä; | ||
Dragsfjärdin kirkko. Minna Pesu 2007. |
Dragsfjärdin kirkon tapuli. Minna Pesu 2007. |
Dragsfjärdin kirkon kirkkotarhaa, Björkbodan ruukin hautakappeli ja sankarihaudat. Johanna Forsius 2007. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
PERUSHAKU