på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Hämeenkyrö Ikaalinen Jämijärvi Kankaanpää Karvia Kauhajoki Sastamala Ylöjärvi
Hämeenkankaan- ja Kyrönkankaantie
 
Kuvaus
Satakunnassa Kyrönkankaantienä, Pirkanmaalla Hämeenkankaantienä ja Pohjanmaalla Pohjankankaantienä tunnettu tie on yksi Suomen keskiaikaisista pääteistä ja ainoa kesäaikaan kuljettavissa ollut reitti Satakunnasta ja Hämeestä Pohjanmaalle. Tie on muodostanut yhdessä Ylisen Viipurintien kanssa lyhimmän reitin Pohjanmaalta Viipuriin. Edelleen suurelta osin Suomenselän asumattomien kankaiden kautta kulkeva, paikoitellen hiekkapintaisena säilynyt tie on säilyttänyt historiallisen linjauksensa ja vanhan maantien luonteen.

Tielinjaus Tampere-Ylöjärvi-Hämeenkyrö-Ikaalinen-Jämijärvi-Kankaanpää-Karvia-Kauhajoki seuraa pääosin pitkiä sora- ja hiekkapohjaisia harjumuodostelmia. Tampereella ja Ylöjärvellä niitä ovat Epilän- ja Pinsiönharjut. Erityisen helppokulkuisen osan tietä muodostavat Hämeenkyrön Kyröskosken jälkeen alkavat soiden rajaamat harjualueet, ensin pienemmät Ulvaanharju ja Vatulanharju sekä niiden jälkeen varsinaiset kankaat, itä-länsisuuntainen Hämeenkangas ja pohjois-eteläsuuntainen Pohjankangas, joiden mukaan tie on nimetty. Asutus tien varrella on harvaa ja keskittyy etupäässä harvojen tien varrella olevien vesistöjen tuntumaan. Esimerkiksi Hämeenkyrön kirkonkylän ja Kyröskosken jälkeen kulkee Ikaalisten ja Jämijärven takamaiden läpi pitkä metsätaival, jonka katkaisevat vain Kankaanpään Valkiajärven rannalla Niinisalon, Karvian Karvianjoen ja Kauhajoella Nummijärven asutus. Metsätaipaleen jälkeen tie jatkuu Kauhajoella viljavassa Kauhajokilaaksossa. Kankaanpäässä tien varrella on Kuninkaanlähde ja Karvialla Kyrön skanssi.

Tien eteläpäässä Hämeenkyrön Sasin laakson ja Mahnalanharjun rinteitä mutkittelevalta tieltä avautuu suurten korkeusvaihteluiden ansiosta laajoja näkymiä ympäröivään viljelymaisemaan.

Tielinjaus kulkee "Sasin - Mahnalanselän kulttuurimaisemat", "Vihteljärvi - Niemenkylä" ja "Hyypänjokilaakso" -nimisten valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden läpi.
 
Historia
Satakunnan keskiaikainen runkotie johti Turusta Huittisten ja Tyrvään kautta Pirkkalaan, Kangasalle ja Hämeenlinnaan. Tiestä erkani kolme haaraa, joista Hämeen- ja Kyrönkankaantie johti Pohjanmaalle ja sen hallinnolliseen keskukseen Korsholman linnaan. Runkotiestä Hämeenkankaantiehen oli 1600-luvulta alkaen kaksi liittymää, toinen erkani runkotiestä Vammalan Karkun pohjoispuolella ja toinen nykyisen Tampereen länsiosassa. Hämeenkankaantie oli käytössä etupäässä kesäisin, talvella käytettiin vesistöihin tukeutuvaa talvitietä.

Kyrönkankaan suvitie mainitaan asiakirjoissa ensimmäisen kerran 1459, raivattuna tienä Hämeenkankaan tie jo 1556. Tietä levennettiin ja parannettiin ratsu- ja postitieksi ja se toimikin 1645-1675 postitienä Turusta pohjoiseen. Linjalla sijaitsi postitaloja ja kievareita kuten esim. Herttualan Keimo, Järvenkylän Hollo, Vatsiaisten Luukas, Jämijärven Soini tai Hinttu. Posti siirtyi rantatielle 1670-luvulla uusien rannikkokaupunkien painostuksesta.

1600-luvun alussa 30-vuotisen sodan aikana tien varrelle perustettiin pieni linnake luonnonolojen määräämään paikkaan, jossa maantie ylittää Karvianjoen ja harvaanasuttu Hämeenmetsä oli antanut suojaa sotilaskarkureille. Kyrön skanssina tunnetun tukikohdan tehtäviin kuuluikin sotilaskarkureiden kiinniottaminen, väenottojen valvominen ja liikenteen tarkkailu. Skanssi toimi vuosina 1635-1659, joskin miehitettynä vain yhteensä seitsemän vuotta. Aktiivipalvelun jälkeen paikalla toimi Karvian Kantti -niminen kestikievari.

Porin ja Vaasan välistä maantietä parannettiin 1700- ja 1800-luvun vaihteessa, jonka jälkeen Kyrönkankaantie alkoi jäädä enemmän paikallistieksi. Myös Hämeen ja Pohjanmaan tieyhteydet lisääntyivät ja siirtyivät lähemmäksi asutusta, jolloin Hämeen- ja Pohjankankaan asumattomilla seuduilla kulkeva tieosuus jäi sivuun.

Seuraavat suuria asutuskeskuksia yhdistävät maantiet tulivat ajankohtaiseksi 1900-luvun puolivälissä. Maasto- ja pinnamuodostus eivät enää 1960-luvulla olleet määrääviä tekijöitä tienrakennuksessa. Uusi Tampere - Vaasa -tie sai pääosin uuden suoraviivaisen linjauksen, jolloin vanhemmat tiet jäivät paikallisliikenteen käyttöön.
 
Lisätietoa
J.R. Aspelin, Kyrö- eller Tavast-skans. Opuscula Aspeliana II. Helsingfors 1942.

Jaakko Koskelo, Leo Lammi, Hämeenkankaantien varrelta. Ikaalinen seuran julkaisuja 1987.

Mauno Jokipii, Kyrönkankaan vanhan maantien historiaa. Esa Laakso (toim.), Kyrönkankaantie. Messon Oy 1996.

Tapio Salminen, Pohjanmaan kautta. Tiet ja tieliikenne Pohjanmaalla keskiajalta 1990-luvulle. Tielaitos. Vaasan tiepiiri 1997.

Tapani Mauranen (toim.), Maata, jäätä, kulkijoita. Tiet, liikenne ja yhteiskunta ennen vuotta 1860. Tielaitos 1999.
http://www.kyronkankaantie.com/index.htm (8.3.2006).
 
kohteeseen sisältyy:  tie;
ympäristön nykyluonne:  agraarimaisema; kulttuurimaisema; metsämaisema;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Hämeenkankaantietä Vatulanharjulla Ikaalisissa.

Kyrönkankaantietä Kauhajoella.
 
Kartta: Hämeenkankaan- ja Kyrönkankaantie, Hämeenkyrö Kyrönkankaan tie
Kartta: Hämeenkankaan- ja Kyrönkankaantie, Hämeenkyrö Hämeenkankaantie
Kartta: Hämeenkankaan- ja Kyrönkankaantie, Hämeenkyrö Hämeenkankaantie
Kartta: Hämeenkankaan- ja Kyrönkankaantie, Hämeenkyrö Hämeenkankaantie
Kartta: Hämeenkankaan- ja Kyrönkankaantie, Hämeenkyrö Hämeenkankaantie
Kartta: Hämeenkankaan- ja Kyrönkankaantie, Hämeenkyrö Hämeenkankaantie
Kartta: Hämeenkankaan- ja Kyrönkankaantie, Ikaalinen Kyrönkankaantie
Kartta: Hämeenkankaan- ja Kyrönkankaantie, Jämijärvi Kyrönkankaantie
Kartta: Hämeenkankaan- ja Kyrönkankaantie, Kankaanpää Kyrönkankaantie
Kartta: Hämeenkankaan- ja Kyrönkankaantie, Karvia Kyrönkankaantie
Kartta: Hämeenkankaan- ja Kyrönkankaantie, Kauhajoki Kyrönkankaantie
Kartta: Hämeenkankaan- ja Kyrönkankaantie, Sastamala Hämeenkankaantie
Kartta: Hämeenkankaan- ja Kyrönkankaantie, Ylöjärvi Hämeenkankaantie
 
© Museovirasto 2009