på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Eurajoki Satakunta
Luvian kirkonkylä
Kuvaus
Luvian kirkonkylä on maisemaltaan, rakenteeltaan ja rakennuskannaltaan edustava rannikon kirkonkylä.

Kuivatetun merenlahden koillisrannan harjanteella kulkevan raitin varrella olevat Hanninkylä, Löytty ja Väipäreenkylä muodostavat nykyisen Luvian kirkonkylän. Keskeisen osan Hanninkylän maisemasta muodostavat Pullin, Vähä-Ruutin, Uusi Lankin ja Mäki-Nissin maatilojen arkkitehtonisesti huomattavat talonpoikaisrakennukset vanhan Porin maantien molemmin puolin. Pullin 1800-luvulta periytyvät rakennukset on rakennettu umpipihan ympärille. Hanninkylässä on yksi Satakunnan komeimmista seurataloista, Antero Pernajan suunnittelema klassistinen Tasala on 1920-luvun lopulta.

Hanninkylän eteläpuolella on kirkonkylän keskusta, jossa keskeisen raittinäkymän muodostavat pääosin 1900-luvun alkupuolelta olevat kirkko, siunauskappeli, kirjasto, kansakoulu ja Lehden tilan rakennusryhmä.

Josef Stenbäckin suunnittelema ja punertavasta hiekkakivestä rakennettu kirkko valmistui 1910. Tornillisen ristikirkon julkisivujen käsittelyssä ja yksityiskohdissa on nähtävissä kansallisromantiikan piirteitä. Siunauskappeli on rakennettu vanhan kirkon hirsistä. Lahden tilan punamullattu taloryhmä on 1800-luvulta.
 
Historia
Kapean Luvianlahden rantaharjanteelle perustettujen kylien, Hanninkylän, Väipäreen ja Löytyn asutus syntyi keskiajalla. Uuden ajan alussa, 1560-luvulla, kylissä oli yhteensä seitsemän taloa. Suurin kylä oli Hanninkylä, jossa oli neljä taloa.

Hanninkylän Pulli on 1600-luvulla ollut Bielke-suvun lahjoitusmaata ja sittemmin kruunulle peruutettuna. Talonpoikaiseen omistukseen se on ostettu 1768. Maankohoamisen seurauksena lahti mataloitui vähitellen purjehduskelvottomaksi. Luvianlahden kuivaamista suunniteltiin jo 1870-luvulla, varsinainen peruskuivatus tehtiin 1917-1923 ja 1948-1954. Luvianlahdesta saatiin kuivauksen avulla uutta peltoa noin 1000 hehtaaria.

Luvia mainitaan Eurajoen kappelina 1558. Ensimmäisen kirkon rakennusaikaa ja -paikkaa ei tunneta. Omaksi kirkkoherrankunnaksi Luvia tuli 1900-luvun alkupuolella. Nykyistä edeltänyt kirkko valmistui 1745 Rakennusmestari Tuomas Ravoniuksen johdolla. Uusi, arkkitehti Josef Stenbäckin suunnittelema kirkko valmistui 1910, jonka yhteydessä vanha kirkko purettiin ja materiaalista rakennettiin siunauskappeli.
 
Lisätietoa
A. Lassila, Pulli, RNo 3 Luvian pitäjän Hanninkylässä. Helsinki 1946.

Suomen asutus 1560-luvulla. Kartasto. Suomen historiallinen seura. Käsikirjoja VII. 1973.

Suomen asutus 1560-luvulla. Kyläluettelot. Helsingin yliopiston historian laitos. Julkaisuja n:o 4. 1973.

Satakunnan rakennusperinne. Satakunnan seutukaavaliitto. Sarja A:177. 1990.

Toiveet ja todellisuus. Satakunnan rakennusperinnön hoito-projekti 1998-2000. Loppuraportti. Toim. Minna Linnala ja Liisa Nummelin. Satakunnan museon julkaisuja 13/2000.

Suomalainen kylä kuvattuna ja muisteltuna, Anna Kirveennummi ja Riittä Räsänen, Suomalaisen kirjallisuuden seura, Gummeruksen Kirjapaino Oy 2000.

Lauri Putkonen, Satakunnan rakennusperintö. Satakuntaliitto. Painamaton inventointi 2005.
 
kohteeseen sisältyy:  hautausmaa; kirkko; koulu; kylä; seurantalo; siunauskappeli; talonpoikaistalo;
ympäristön nykyluonne:  agraarimaisema;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Luvian Hanninkylää.
 
Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun:
Luvian kirkonkylä
 
© Museovirasto 2009