 |
|
KARTTAHAKU |
|
| Joensuu | Pohjois-Karjala | |
Joensuun luterilainen ja ortodoksinen kirkko |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Joensuun luterilainen ja ortodoksinen kirkko | ||
| Kuvaus | ||
| Joensuun luterilainen tiilikirkko ja ortodoksinen puukirkko muodostavat kaupungin hengellistä elämää kuvastavan kulttuurihistoriallisen akseliparin. Luterilainen kirkko sijaitsee neljän koivurivin reunustaman, ruutukaava-alueen halki kulkevan Kirkkokadun eteläpäässä, Pielisjokeen rajautuvalla avoimella Louhelan mäellä. Kirkkokadun pohjoispäässä on Pyhän Nikolaoksen muistolle pyhitetty ortodoksinen kirkko.
Jugendpiirteitä omaava uusgoottilainen tiilikirkko on rungoltaan leveä. Sisääntulopäässä on epäsymmetrisesti sijoitettu korkea torni, pitkillä sivuilla poikkipäätysarjat. Suuri-ikkunainen kirkkosali on kolmilaivainen ja holvattu tähtiholveilla. Ruoteiden ja holvivaippojen maalauksien ornamentteina on maalarimestari A. Grönroosin tekemiä puulajien lehvästöaiheita. Kiinteä sisustus, saarnatuoli, penkistöt, lehterikaiteet ja valaisimet ovat poikkeuksellisen hyvin säilyneet. Ristiinnaulittua esittävän alttaritaulun on maalannut arkkitehti Ilmari Launis 1910. Seurakunnan 100-vuotisjuhlan yhteydessä 1952 kuori-ikkunoihin lahjoitettiin taiteilija Antti Salmenlinnan piirtämät lasimaalaukset. Ortodoksinen kirkko on muodoltaan länsitornillinen erivartinen ristikirkko. Alttarihuone on viisitaitteinen. Ristikeskusta korostaa matala kahdeksankulmainen sipulikupolinen keskustorni. Länsitorni on keskustornin tavoin monikulmainen ja sipulikupoliin päättyvä. Räystäiden ja ikkunoiden vuorilautojen puuleikkaukset ja pylväiden kannattavat avokuistit korostavat kirkon koristeellista ulkoarkkitehtuuria. Valkoiseksi maalatun ja ornamenteiltaan kullatun ikonostaasin pyhät kuvat ovat peräisin Pietarista. |
||
| Historia | ||
| Joensuun luterilainen seurakunta kuului vuoteen 1857 Liperin ja sen jälkeen Kontiolahden emäseurakuntaan. Ortodoksinen seurakunta on perustettu Taipaleen ja Ilomantsin seurakuntien osista 1893.
Kirkkokatu sai sijaintinsa asemakaavassa 1867. Luterilaisen kirkon rakennushanke käynnistyi 1896. Paikkana oli jo kaupungin 1848 laaditussa asemakaavassa kirkolle varattu tontti. Kirkon piirustukset tilattiin arkkitehti Josef Stenbäckiltä. Peruskivi laskettiin 1901 ja kirkko valmistui kaksi vuotta myöhemmin. Ortodoksinen kirkko rakennettiin hiippakunta-arkkitehti G. I. Karpovin piirustusten mukaan 1886-1887. Rakennushanketta ajoivat joidenkin Joensuun kauppiaiden ohella lähiseutujen ortodoksitalolliset. Pyhä Synodi Pietarissa avusti rakentamista huomattavalla lahjoituksella. |
||
| Lisätietoa | ||
| Olavi Rimpiläinen, Joensuun seudun uskonnollinen elämä 1848-1953.
Joensuun kaupungin historia V. Joensuu 1975. Petri Piiroinen (toim.), Joensuun pyhän Nikolaoksen kirkko ja seurakunta. Joensuu 1978. Kirsti Kovanen ja Leena Saraste, Arkkitehtuuri Itä-Suomessa. Meijän miljöö. Rakentajain kustannus 1989. Pohjois-Karjalan kulttuuriympäristöt. Pohjois-Karjalan liitto. Julkaisu 83. Joensuu 2004. Outi Suoranta, Kulttuuriympäristöselvitys. Joensuun seudun yleiskaava 2020. Joensuun Seudun maankäyttötyöryhmä, Joensuu. 2005. |
||
| kohteeseen sisältyy: kaava-alue; kirkko; | ||
| ympäristön nykyluonne: kaupunki; | ||
Joensuun luterilainen kirkko. Soile Tirilä 2006. |
Joensuun ortodoksinen kirkko. Soile Tirilä 2006. |
Joensuun Ortodoksinen kirkko Kirkkokadun pohjoisena päätteenä. Timo-Pekka Heima 2008. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
PERUSHAKU