Museovirasto

 PERUSHAKU

kohteet maakunnittain
 

KARTTAHAKU

maakuntakartta Lappi Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Pohjanmaa Pohjois-Savo Etelä-Savo Kymenlaakso Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme Uusimaa - itä Kanta-Häme Uusimaa - länsi Pirkanmaa Satakunta Varsinais-Suomi
Porvoo Uusimaa

Porvoon läntisen saariston luotsi-, majakka- ja kalastusyhdyskunnat

Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Porvoon läntisen saariston luotsi-, majakka- ja kalastusyhdyskunnat
Kuvaus
Porvoon läntisen saariston luotsi-, majakka- ja kalastusyhdyskunnat ovat ympäristökokonaisuuksia, jotka kuvastavat erinomaisella tavalla saariston pitkää ja monipuolista asutus- ja elinkeinohistoriaa jo 1600-luvulta alkaen.

Onaksen suuri saari ja sen lähisaaret Fåfängholmen, Björkholmen, Halsholmen, Svedjeholmen, Granholmen, Vikudden, Krokholmen ja Killingholmen ovat vanhaa maatalouden ja omavaraiskalastuksen aluetta. Saaret ovat Onaksen maatiloja lukuun ottamatta kallioisia, metsävaltaisia ja niissä on vain vähäisiä peltotilkkuja tai niittyjä. Onas on Porvoon merialueen luotsitila.

Norrgårdin ja Södergårdin saaristo-oloissa poikkeuksellisen komeat talonpoikaistalot talousrakennuksineen muodostavat hienon kylänäkymän Onaksen Hemvikenin maisemassa. Onaksen saariryhmässä on Rågskärissä ja Andersholmenilla muinaismuistolain rauhoittamat kiviladelmat, jatulintarhat.

Pirttisaaren, Hamnholmenin ja Lästholmenin saarten väliin jäävässä suojaisessa Hemvikenissä sijaitsee Pirttisaaren kalastaja- ja luotsikylä. Asutus on yhtenäistä ja säilyttänyt hyvin perinteisen luonteensa, vaikka rakennukset ovatkin enimmäkseen kesäkäytössä. Saarilla on pienimuotoisen viljelyn ja laiduntamisen jäljiltä umpeutuvia niittyjä. Hamnholmenilla on rakennussuojelulailla suojeltu luotsitalo. Aiemmin luotseille kuulunut laivojen tullaus siirrettiin tullilaitokselle 1838 ja sitä varten perustettiin tulliasema Pirttisaaren Svartvikeniin. Tulliaseman paikalla on nykyään merivartioasema.

Ulkomerellä sijaitseva, aikoinaan Onaksen tilaan kuulunut Söderskär muodostuu joukosta lähes puuttomia kallioluotoja. Söderskärin majakka ja sen henkilökunnan rakennukset ovat vuodelta 1862 ja siihen sillalla yhdistetyllä Luotsisaarella oleva luotsitupa vuodelta 1915. Kahdeksankulmainen majakka on noin 32,5 metriä korkea ja siinä on vielä jäljellä alkuperäinen lyhtykoju ja Ranskassa valmistettu, kristalliprismoista muodostuva Fresnel-linssistö.

Söderskärin majakkayhteisön rakennukset ja viereisellä saarella sijaitseva luotsitupa muodostavat avoimesta luonnonmaisemasta selkeästi erottuvan kokonaisuuden, jossa korostuvat merenkulun virkamiesyhteisölle tyypilliset piirteet, merellisyys ja eristyneisyys. Söderskär on Suomenlahden parhaiten säilyneitä historiallisia majakkasaaria.

Onaksen saaristoon kuuluu myös Pirttisaaresta koilliseen sijaitseva Långholmen Tämä asumaton saari osoitettiin kausiluontoista kalastusta varten vuonna 1948 Porkkalan Mäkiluodosta vuokra-alueelta siirretyille 14 kalastajalle. Valtion vesillä tapahtunut silakan ja kilohailin pyynti päättyi 1956 kun kalastajat palasivat Kirkkonummelle. Saari jäi heidän ja heidän jälkeläistensä haltuun ja 1970-luvulla suoritetun lohkomisen jälkeen sisälahdelle on syntynyt erikoislaatuinen tyyppipiirustuksin toteutettu kesäkylä, jossa on kymmenkunta aivan vesirajaan sijoitettua kesämökkiä.
 
Historia
Porvoon läntisten ulkosaarten Onaksen, Pirttisaaren ja Söderskärin historia ja asutus liittyvät luotsaustoimintaan. Onaksen talonpojalla oli luotsausvelvollisuus jo 1600-luvulla. Luotsien vahtipaikat olivat eri kausina Andersholmenilla, Rågskärillä ja Pirttisaaren Hamnholmenilla kunnes luotsaus siirrettiin Söderskärin Bastulandetille 1904. Päivystys siellä päättyi vuonna 1961. Luotsitaloista on jäljellä vielä Rågskärin ja Söderskärin luotsituvat sekä Hamnholmenin luotsitalo sekä luotsien omia asuintaloja eri saarilla Onaksen saaristossa.
 
Lisätietoa
Ethel Lindblad och Gunda Mikander, Monografi över Pörtö ögrupp från äldsta tid fram till utgången av år 1962. Pro Pörtö r.f. Lovisa 1972.

Seppo Laurell, Suomen majakat. Nemo. Merenkulkulaitos 1999.

Jack Mikander och Christian Westerback, Söderskär. Schildts 2000.

Pellingin saariston kulttuuriympäristöselvitys. FCG Planeko Oy. Porvoon kapupunki 2008.

Harri Nyman, Meriväylien rakennusperintö. Toim. Marja-Leena Ikkala. Museoviraston rakennushistorian osaston raportteja 21. Museovirasto 2009.
https://www.museovirasto.fi/uploads/Arkisto-ja-kokoelmapalvelut/Julkaisut/merivaylien-rakennusperinto.pdf (haettu 21.9.2018).

Seppo Laurell, Valo merellä - Ljuset till havs. Suomen majakat 1753-1906. Finlands fyrar. John Nurmisen Säätiö. John Nurminens Stiftelse. Porvoo 2009.
 
kohteeseen sisältyy:  kylä; luotsiasema; majakka; pienasumus; piensatama; talonpoikaistalo;
ympäristön nykyluonne:  merialue;
 
Norrgård ja Södergård. Onaksen saari. Soile Tirilä 2000
Norrgård ja Södergård. Onaksen saari. Soile Tirilä 2000.
Söderskär. Pekka Sihvonen 2000
Söderskär. Pekka Sihvonen 2000.
Söderskärin luotsiasema. Harri Nyman 1999
Söderskärin luotsiasema. Harri Nyman 1999.
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
palaute kohdetiedoista
sivun alkuun
 


© Museovirasto 2009