Museovirasto

 PERUSHAKU

kohteet maakunnittain
 

KARTTAHAKU

maakuntakartta Lappi Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Pohjanmaa Pohjois-Savo Etelä-Savo Kymenlaakso Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme Uusimaa - itä Kanta-Häme Uusimaa - länsi Pirkanmaa Satakunta Varsinais-Suomi
Padasjoki Päijät-Häme

Saksalan kartano

Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Saksalan kartano
Kuvaus
Saksalan kartano puistoineen ja puukujanteineen on edustava 1800-luvun kartanorakentamista, puutarha- ja puistosuunnittelua edustava kokonaisuus.

Saksalan kartanon puisto muodostaa tilasarjan, jonka keskipisteenä on 1820-luvun päärakennus ympäröivine terasseineen. Maisemapuutarha lampineen, monine rakenteineen ja mahtavine vanhoine puineen on noin neljän hehtaarin suuruinen. Puistoalueisiin liittyy "Hanna-Borgenströmsbacken", kartanon alapiha asuin- ja talousrakennuksineen, hyötytarha ja poikkeuksellisen komeat peltomaisemaa halkovat lehtikuusi- ja koivukujanteet.

Alapihalta nousevan kumpareen laella oleva päärakennus on yksikerroksinen empirekauden puurakennus, jolle ominaisleiman antaa pihajulkisivun sisään vedetty pylväsloggia. Rakennusta ympäröivät sekä lännessä että idässä kivestä ladotut terassit. Pihapiirissä on sveitsiläistyyliä oleva kaksikerroksinen fatabur-rakennus, Torni ja aittarivi. Kartanon puisto aukeaa rakennusten itäpuolella ja hyötypuutarha päärakennuksen eteläpuolella.

Alapihalla on kartanon talli ja navetta, väentupa sekä muita talousrakennuksia. Läntisen koivukujanteen varrella on asuinrakennus ja aittoja. Kartanoa ympäröivillä, katajaa kasvavilla kivikkoisilla mäenkumpareilla olevat esihistoriallisen ajan muinaisjäännökset kuvastavat alueen pitkää asutushistoriaa.
 
Historia
Saksala oli ratsutila, joka mainitaan ensimmäisen kerran jo 1500-luvulla ja siihen rajautuva Mikkola oli ainakin 1700-luvun lopulla kappalaisen pappilana. Ratsutila siirtyi 1600-luvun lopussa Robert Charpentierille.

Useiden 1700-luvulla tapahtuneiden omistajavaihdosten jälkeen kartano ja siihen rajoittuva Mikkolan tila siirtyivät 1826 kapteeni Georg Magnus von Fieandtille, joka rakennutti kartanon päärakennuksen. Samassa yhteydessä rakennettiin rakennuksen länsi- ja itäpuoleiset kiviterassit. Kartanon puisto ja puukujanteet istutettiin 1850-luvulla lääninagronomi Robert Mauritz von Fieandtin toimesta.
 
Lisätietoa
Eino Jutikkala ja Gabriel Nikander (toim.), Hämäläisiä kartanoita ja suurtiloja. Helsinki 1946.

Uuno Pulkkila, Padasjoen historia. Padasjoen kunta 1984.

Eeva Ruoff ja Pentti Alanko, Saksalan kartanon puisto Padasjoella. Inventointi ja hoitosuunnitelma. Suomen ympäristö 650. Hämeen ympäristökeskus 2003.

Teija Ahola, Rakennusinventointi - Padasjoki. Hämeen ympäristökeskuksen moniste 111/2006. Hämeen ympäristökeskus, Padasjoen kunta 2006.

Henrik Wager, Päijät-Hämeen rakennettu kulttuuriympäristö. Päijät-Hämeen liitto 2006.
 
Päivitetty tieto
Kohteen kuvaus- ja historiatekstejä on saadun rekisteripalautteen perusteella korjattu 26.11.2010 ja 1.12.2010.
 
kohteeseen sisältyy:  kartano; muinaisjäännös; puisto;
ympäristön nykyluonne:  agraarimaisema;
 
Saksalan kartanon päärakennus Henrik Wager 2004
Saksalan kartanon päärakennus Henrik Wager 2004.
Saksalan kartanon lehtikuusikuja. Johanna Forsius 2006
Saksalan kartanon lehtikuusikuja. Johanna Forsius 2006.
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
palaute kohdetiedoista
sivun alkuun
 


© Museovirasto 2009