Museovirasto

 PERUSHAKU

kohteet maakunnittain
 

KARTTAHAKU

maakuntakartta Lappi Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Pohjanmaa Pohjois-Savo Etelä-Savo Kymenlaakso Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme Uusimaa - itä Kanta-Häme Uusimaa - länsi Pirkanmaa Satakunta Varsinais-Suomi
Raasepori Uusimaa

Västankärrin kartano

Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Västankärrin kartano
Kuvaus
Västankärrin kartanon puinen päärakennus 1780-luvulta edustaa tyypillisimmillään kustavilaisen kauden kartanorakentamista, joka on kehittynyt 1700-luvun puolivälissä esikuvanaan ympäri maata levinneet Carl Hårlemanin mallipiirustukset ja Carl Wijnbladin tyyppipiirustuskokoelmat.

Västankärrin kartano sijaitsee Suuren Rantatien tuntumassa sekä entisen merenlahden kaakkoislaidassa, hyvien kulkuyhteyksien varrella. Kartanon yksikerroksisen kustavilaisen päärakennuksen ominaispiirteitä ovat sileäksi pystyvuorattu runko pieniruutuisine ikkunoineen, korkea mansardikatto, jossa on symmetrisesti sijoitetut ullakkoa valaisevat karniisipäätteiset ikkunat. Huoneet on jaettu myös kaudelle ominaisen karoliinisen keskeissalikaavan mukaan. Västänkärrin kaltaisia pieniä kustavilaiskartanoita ovat mm. Porvoon Jakkarilan vanha päärakennus, naapurikartano Olsböle sekä parhaiten interiöörinsä säilyttänyt Joroisten Frugård.

Kartanon kolmelta sivulta rakennusten rajaamalle miespihalle johtaa puukuja. Päärakennus on valmistunut 1784 ja toinen asuinrakennus 1855. Kartanolla on talousrakennuksia 1700-luvulta alkaen sekä työväen asuinrakennuksia. Västankärrin eteläpuolella avautuu entiselle merenlahdelle muodostunut viljelysmaisema.
 
Historia
Västankärrin kartano muodostettiin Storgårdin ja Lillgårdin rustholleista niihin liittyneine tiloineen. Storgårdista on asiakirjamainintoja 1500-luvulta lähtien.

Västankärrin 1700-luvulla valmistuneen päärakennuksen mukainen kustavilainen kartanotyyppi kehittyi 1700-luvun puolivälissä esikuvanaan Carl Hårlemanin virkataloille tekemät mallipiirustukset ja Carl Wijnbladin julkaisemat tyyppipiirustuskokoelmat. Hårleman oli Tukholman intendentinkonttorin yli-intendentti ja laati 1746 ja 1750 mallipiirustukset kruununrakennuksia varten. Myös ns. Wijnbladin mallikirjat hyvästä rakentamistavasta 1755-1756 perustuivat Hårlemanin oppeihin. Mallikirjoja postitettiin ympäri maata.
 
Lisätietoa
Eino Jutikkala ja Gabriel Nikander, Suomen kartanot ja suurtilat I. 1939.

Mikko Härö, Läntisen Uudenmaan rakennusten ja maiseman kulttuurihistoriallinen inventointi. Läntisen Uudenmaan seutukaavaliitto 1993.

Irma Lounatvuori, Mallin mukaan maan tavalla. Mallipiirustukset ja sotilasvirkatalojen rakentaminen 1687-1810. Museovirasto 1996.
 
kohteeseen sisältyy:  kartano;
ympäristön nykyluonne:  agraarimaisema;
 
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
palaute kohdetiedoista
sivun alkuun
 


© Museovirasto 2009