på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Heinola Päijät-Häme
Heinolan maaseurakunnan kirkkoympäristö
Kuvaus
Heinolan maaseurakunnan kirkkomaisema kuvastaa kirkonkylien historian vaihetta, jolloin kirkko, pappila ja muutama kantatalo muodostivat kirkonkylän ytimen ennen maakaupan vapautumista.

Heinolasta Mikkeliin johtaneen vanhan maantien varrella olevan kirkkomaiseman rakennuksia ovat Heinolan maaseurakunnan 1700-luvun puolivälissä rakennettu ristikirkko ja tapuli, Kotajärven rantaan rajautuvassa peltomaisemassa oleva pappila ja 1960-luvulta peräisin oleva, havumetsään taitavasti sovitettu seurakuntatalo. Maisemaa muovaavia tärkeitä elementtejä ovat kirkkoa ympäröivä hautausmaa, pappilan puutarha sekä Kotajärvi ympäröivine rantapeltoineen, Pikoinlampi ja siihen jyrkästi laskeutuva, havupuita kasvava harju.

Suuren hautausmaan laidassa oleva kirkko on pohjamuodoltaan tasavartinen ristikirkko, jossa on itäsuomalaiseen tapaan ulospäin kapenevat ristivarret. Ristivarsien päistä aumatun kuvioidun paanukaton lappeet ovat lievästi kaartuvat. Katon keskellä on ristiin päättyvä viiritanko.

Kirkkosalissa on kaarevat lautaholvit ja ristikeskuksessa välikattokupoli. Kiinteä sisustus on kokonaisuudessaan 1930-luvun korjauksen mukaisessa asussa.

Hautausmaan laidassa oleva kaksikerroksinen kellotapuli on yleishahmoltaan intendentinkonttorin yksinkertaista uusklassismia ja kelloluukkujen ja ovien osalta kansanomaista 1700-luvulta periytyvää kustavilaisuutta.

Pappilan pihapiiri muodostuu 1860-luvulla rakennetusta pappilasta ja pihaa alkuaan reunustaneista sivurakennuksesta ja pitkästä aitasta. Sivurakennuksen jatkeeksi on 1990-luvulla rakennettu toinen identtinen sivurakennus. Piharakennukset muodostavat selkeän rajan pihapiiriä ympäröiville teille.
 
Historia
Hollolan emäseurakuntaan 1630 luvulla erotettu Heinolan kappeli itsenäistyi 1848. Heinolan kaupunkiseurakunta erotettiin siitä 1917.

Heinolan maaseurakunnan kirkko on valmistui 1755 ja rakennettiin todennäköisesti kirkonrakentaja August Sorsan johdolla. Kirkkoa korjattiin 1933 arkkitehti Kauno S. Kallion suunnittelmin.

Kellotapuli rakennettiin intendentinkonttorissa 1831 laaditun piirustuksen mukaan rakennusmestari Erik Leppäsen johdolla 1834.

Seurakuntatalo valmistui 1965 arkkitehti Arno Savelan suunnittelemana.
 
Lisätietoa
Arkitekten 9/1928.

Tellervo Helin, Heinolan maaseurakunnan kirkko. Heinolan pitäjän historia.

Henrik Wager, MARY Päijät-Hämeen maakunnallinen inventointi 2005. Päijät-Hämeen liitto. CD/ versio 17.8.2005.

Nina Könönen, Heinolan rakennetun kulttuuriympäristön selvitys. Kuntien ympäristöselvitys, KUKUSE. Hartola, Hausjärvi, Heinola, Orimattila, Sysmä. Hämeen ympäristökeskuksen moniste 96/2005.
 
kohteeseen sisältyy:  kellotapuli; kirkko; kylä; pappila;
ympäristön nykyluonne:  kirkonkylä;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Tapuli ja kirkkomaata.

Heinolan maaseurakunnan kirkko.
 
Kartta: Heinolan maaseurakunnan kirkkoympäristö
 
© Museovirasto 2009