Museovirasto

 PERUSHAKU

kohteet maakunnittain
 

KARTTAHAKU

maakuntakartta Lappi Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Pohjanmaa Pohjois-Savo Etelä-Savo Kymenlaakso Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme Uusimaa - itä Kanta-Häme Uusimaa - länsi Pirkanmaa Satakunta Varsinais-Suomi
Lahti Päijät-Häme

Toivonojan kartano

Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Toivonojan kartano
Kuvaus
Toivonojan kartano on edustavimpia esimerkkejä 1800-luvun lopulla ilmenevästä, taloudelliseen noususuhdanteeseen liittyvästä kartanorakentamisesta.

Toivonojan kartano sijaitsee Salpausselän pohjoispuolella avautuvassa maanviljelysmaisemassa, kapean Sylvöjärven länsirannalla. Kookas päärakennus on pohjois-etelä -suuntainen, rapatut talousrakennukset ja väentupa muodostavat oman ryhmänsä peltoa halkaisevan tien varrella. Päärakennuksen ympärillä on järveen ja rantapeltoihin ulottuva puisto, jossa on mm. päärakennuksen tyyliä noudatteleva leikkimökki.

Arkkitehtuurisuuntauksen ominaispiirteitä ovat rakennusvolyymin epäsymmetrisyys, huomattavat mittasuhteet, runsaat julkisivulistoitukset ja ulokkeet. Sisätiloja leimaavat runsaat ja voimakasväriset seinä- ja kattomaalaukset renessanssista periytyvine kuva- ja ornamenttiaiheineen, korkeat pariovet listalaitteineen sekä kookkaat, runsaskoristeiset kaakeliuunit.
 
Historia
Uudenkylän tiloihin kuuluva Sipilän rustholli jaettiin 1783 Toivonojan ja Sipilän tiloihin. Toivonojan kartanon tilakeskus perustettiin kylän pohjoispuolella olevan Sylvöjärven länsirannalle.

Toivonojan päärakennuksen runko on 1800-luvun alusta, mutta nykyinen muoto, ulkoasu ja sisätilat on toteutettu 1870-luvulla Florentin Granholmin suunnittelemilla. Kartanon omistaja 1870-luvulla tehdyn korjauksen aikana oli varatuomari Viktor Leonard af Forselles. Rapatut navetta- ja tallirakennukset rakennettiin 1910-luvulla.

Kartanorakennus ja puisto restauroitiin 2001.
 
Lisätietoa
Hämäläisiä kartanoita ja suurtiloja. Toim. Eino Jutikkala ja Gabriel Nikander. Helsinki 1946.

Birgitta Stjenrvall-Järvi, Virtaan kartanot Sysmän kartanoyhteisössä 1800-luvulla. Lahden kaupunginmuseo. Tutkimuksia XXVI/1995.

Teija Ahola, Rakennusinventointi – Nastola. Hämeen ympäristökeskuksen moniste 101/2005. Hämeen ympäristökeskus, Nastolan kunta 2005.

Henrik Wager, Päijät-Hämeen rakennettu kulttuuriympäristö, Päijät-Hämeen liitto 2006.
 
kohteeseen sisältyy:  kartano; puisto; talousrakennus;
ympäristön nykyluonne:  agraarimaisema;
 
Toivonojan kartanon päärakennus etelästä Henrik Wager 2004
Toivonojan kartanon päärakennus etelästä Henrik Wager 2004.
Kartanon navetta Henrik Wager 2004
Kartanon navetta Henrik Wager 2004.
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
palaute kohdetiedoista
sivun alkuun
 


© Museovirasto 2009