Museovirasto

 PERUSHAKU

kohteet maakunnittain
 

KARTTAHAKU

maakuntakartta Lappi Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Pohjanmaa Pohjois-Savo Etelä-Savo Kymenlaakso Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme Uusimaa - itä Kanta-Häme Uusimaa - länsi Pirkanmaa Satakunta Varsinais-Suomi
Ruovesi Pirkanmaa

Peräkunnan tie

Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Peräkunnan tie
Kuvaus
Peräkunnan tie on yksi museoteistä, jotka Tiehallinto on valinnut kuvastamaan tienpidon historiaa Suomessa. Peräkunnan tie on esimerkki sekä 1600-luvulle periytyvästä talonpoikaisesta tien- ja sillanrakennuksesta että harvaan asutulla alueella vesireittiä täydentävästä, kirkonkylät ja tienvarsiasutuksen yhdistävästä vuosisadat samanlaisena säilyneestä maantiestä.

Sorapintaisena säilynyt, kapea ja maastonmuotoja noudatteleva Peräkunnantie on osa vanhaa Ruoveden ja Kurun kirkkojen välistä maantietä. Tie on ollut osa Ruovedeltä Ylöjärvelle Näsijärven länsipuolitse kulkevaa reittiä, joka on todennäköisesti syntynyt täydentämään alueen vesireittejä.

Kurun-Ruoveden tien vanhimmat osat ovat Ruoveden Rajalahden ja Ritoniemen kylissä, osin nykyisen Peräkunnan museotien osina, osin Autio-Pakan yksityistiellä. Museotieosuus kulkee kantatie 66:n ja Pihlajalahden välillä. Tien varrella sijaitsevat mm. Selviikin ja Paarlammin talot sekä Pihlajalahdessa Aholan entinen kestikievari. Paarlammissa on säilynyt 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa rakennettu kivisilta. Peräkunnantie on säilyttänyt perinteisen mäkisen ja mutkaisen linjauksensa ja tieltä avautuu kauniita näkymiä.
 
Historia
Näsijärven vesireittiä täydentävä Kurun-Ruoveden tie oikaisi koskipaikat, johti venevalkamiin ja myöhemmin laivalaiturille. Ensimmäisen kerran se merkittiin karttoihin isojaon yhteydessä 1790-luvulla. Maantien paikallinen merkitys laajeni jossain määrin 1800-luvun puolivälissä, jolloin se merkittiin matkaoppaisiin ja karttoihin, mihin vaikuttivat yleinen väkiluvun kasvu ja teollistumisen alku. Yleisenä tienä Kurun-Ruoveden tie tunnettiin 1840-luvun lopulta, jolloin se merkittiin luokkaan ”Allmänna landsvägor med Gästgifvaregårdar”. Peräkunnan tien ajokelpoisuus parani kurulaisten ja ruoveteläisten korjaustoimien ansiosta 1860-luvulla. Tietä oikaistiin 1895-1901, jolloin vanha reitti Pakan kirkkovenesatamasta Ruoveden kirkolle jäi Autio-Pakan yksityistieksi. Maantietä suunniteltiin parannettavaksi edelleen 1951 lähtien ja uusi Ruovesi-Kuru -maantie rakennettiin 1987-1990. Tässä yhteydessä Ruoveden puolelle jätettiin noin seitsemän kilometrin osuus museotieksi.
 
Lisätietoa
Suomen teiden historia I. Tie- ja vesirakennushallitus, Suomen tieyhdistys. Helsinki 1974.

Jaakko Masonen, Peräkunnan tie. Tiemuseon julkaisuja n:o 1. 1985.

Leena Sälejoki-Hiekkanen & Rismo Virpimaa & Jaakko Heinonen (toim.) Tie yhdistää. Tiemuseon julkaisuja 2. 1986.

Sven E. Lindqvist, Ruovesi ennen ja nyt. Ruovesi-Seura ry 1992.
 
kohteeseen sisältyy:  tie;
ympäristön nykyluonne:  metsämaisema;
 
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
palaute kohdetiedoista
sivun alkuun
 


© Museovirasto 2009