 |
|
KARTTAHAKU |
|
| Ikaalinen | Pirkanmaa | |
Ikaalisten vanhan kauppalan alue ja Ikaalisten kirkonseutu |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Ikaalisten vanhan kauppalan alue ja Ikaalisten kirkonseutu | ||
| Kuvaus | ||
| Ikaalinen on maamme ensimmäinen kauppala. Ikaalisten vanhan kauppalan 1800-luvun puolivälin asemakaavarakenne puistokäytävineen ja -kujineen on edelleen nähtävissä.
Kyrösjärveen pistävän niemen luoteiskärjessä sijaitsevan Ikaalisten entisen kauppalan alueen asemakaavassa korostuvat empireajan kaupunkien kaavoille tyypilliset paloturvallisuusnäkökohdat. Ne toteutettiin puistoilla ja runsailla puuistutuksilla katujen varsilla. Alueen tärkeimmät puistokadut ovat nykyiset Poppeli- ja Valtakadut. Valtakadun länsipää avautuu rannassa tori- ja satama-alueeksi. Kauppalan alueen nykyinen rakennuskanta ulottuu vanhimmilta osiltaan 1800-luvun puoliväliin, asemakaavan luomisen aikaan. Fredrika Sofian kirkko on vuodelta 1801 ja arkkitehti G.Th. Chiewitzin suunnittelema kellotapuli on rakennettu 1861. Vanhimpaan säilyneeseen rakennuskantaan kuuluvat myös kokoontumistilana toimiva kirkkoherranpappila, toimisto- ja kulttuuritilana toimiva kappalaisenpappila, vanha kansakoulu 1850-luvulta, vanha apteekkitalo, tuomaritalo ja asessori Selinin talo. Kauppalan rakennuksiin kuuluu myös arkkitehti Yrjö Sadeniemen suunnittelema yhteiskoulu vuodelta 1906 ja 1914 rakennettu kulkutautisairaala. Merkittävimpiä 1900-luvun alkuvuosikymmenten yksittäisiä rakennuksia ovat arkkitehti Bertel Strömmerin suunnittelema, Ikaalisten Maataloustuottajien 1919-1924 rakennuttama Oma-Tupa sekä nykyisin kaupungin virastotalona toimiva Uusi Apteekkitalo. Myös vanhimmat kauppa- ja liikerakennukset ovat peräisin 1800-luvun puolelta. Kauppalan itäpuolella, Ikaalisten kunnan puolella sijaitsevat mm. kirkko ja kesti- ja käräjätalona toiminut Rahkolan tilakeskus. |
||
| Historia | ||
| Ikaalinen erosi Hämeenkyrön kanssa 1300-luvulla laajasta Sastamalan pitäjästä. Kyrön kappeliseurakuntana toiminut Ikaalinen itsenäistyi 1641. Kirkonkylän länsiosaan, Kyrösjärven ympäröimälle niemelle, perustettiin 1858 Keisari Aleksanteri II:n julistuksella Suomen ensimmäisen kauppala, Ikaalinen. Kauppala perustettiin vanhan Pohjanmaalle johtaneen Hämeenkankaan tien tuntumaan valtion Turkin talon maista lunastamalle alueelle.
Asemakaavan uudelle kauppalalle laati Turun ja Porin lääninarkkitehti G. Th. Chiewitz. Kauppalan asemakaavoitettu alue käsitti alkuaan vain kahdeksan korttelia ja 33 tonttia. Kauppalan kasvu oli hidasta ja rakennustoiminta vilkastui vasta 1930-luvulla. Viimeiset kaavoitetut tontit saatiin rakennettua talvisodan kynnyksellä. Asemakaava-aluetta laajennettiin 1942 Bertel Strömmerin suunnitelman mukaisesti. Pieneksi jäänyt Ikaalisten kauppala ja sitä ympäröinyt Ikaalisten kunta yhdistettiin vuonna 1972 Ikaalisten kauppalaksi. Kauppalat muuttuivat kaupungiksi valtioneuvoston päätöksellä 1977. |
||
| Lisätietoa | ||
| Vanha Ikaalinen. Ikaalisten kauppala, rakennushistoriallinen inventointi. Erkki Härö, Museovirasto, rakennushistorian osasto 1976.
Pirkanmaan kulttuurihistorialliset kohteet. Julkaisu B 174. Tampereen seutukaavaliitto 1990. Tampere 1990. Ikaalisten vanha kauppala ja Rantopää arkkitehtiopiskelijoiden harjoitustyönä / Tampereen teknillinen korkeakoulu, arkkitehtuurin historian laitos 1995. Annu Tulonen, Leena Lusa, Marita Palokoski, Pirkanmaan alueellinen kulttuuriympäristöohjelma. Pirkanmaan ympäristökeskus, alueelliset ympäristöjulkaisut 275. Tampere 2002. Minna Halonen, Ikaalinen, Rantopään alue, rakennetun ympäristön inventointi 2003, Pirkanmaan maakuntamuseo kulttuuriympäristöyksikkö. |
||
| kohteeseen sisältyy: kaava-alue; katutila; kauppa- ja liikerakennus; kellotapuli; kirkko; koulu; muu hallintorakennus; pappila; sairaala, parantola; | ||
| ympäristön nykyluonne: taajama; | ||
Ikaalisten keskustaa. Hannu Vallas 1997. |
Ikaalisten vanha kauppala, Kauppakadun pohjoispäätä. Jari Heiskanen 2007. |
Ikaalisten kirkko ja kellotapuli. Jari Heiskanen 2007. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
PERUSHAKU