på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Helsinki Uusimaa
Herttoniemen ja Kumpulan siirtolapuutarhat
Kuvaus
Herttoniemen ja Kumpulan siirtolapuutarhat ovat esimerkkejä 1920- ja 1930-luvuilla perustetuista, korkeatasoista suunnittelua edustavista hyvin säilyneistä siirtolapuutarhoista. Siirtolapuutarhalla on ollut perustamisaikanaan merkittävä sosiaalinen tehtävä kasvavan suurkaupungin vähävaraisille perheille tarkoitettuna mahdollisuutena pienimuotoiseen huvilaelämään ja puutarhaviljelyyn. Samaan ilmiöön ja aikakauteen liittyy Kumpulan koulukasvitarha.

Kaupungin laidoille aikoinaan perustetut siirtolapuutarhat ja kasvimaat muodostavat omaleimaisen ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaan viheralueen kaupunkirakenteen keskellä.

Herttoniemen siirtolapuutarha sijoittuu Kulosaaren kartanoalueen itäpuolelle aivan meren ja nykyisin myös metroradan tuntumaan. Herttoniemen puutarha-alue päättyy lounaisosaltaan aukiota reunustavaan puoliympyrään. Suuri osa palstasuunnitelmista laadittiin ilmeisesti kaupungin puutarhakonsultti Elisabeth Kochin opastuksella. Palstojen kujanpuoleisilla sivuilla on pensasaidat. Puutarhan kapeat kujat ovat sorapintaisia. Kaikkiaan alueella on 185 vuokrapalstaa, keskipinta-alaltaan noin 400 m². Siirtolapuutarhan kerhorakennuksena toimii kartanon entinen tupakkakuivausriihi.

Kumpulan siirtolapuutarha ja sen lounaiskulmalla oleva Kumpulan koulupuutarha sijaitsevat Kumpulanlaaksossa. Pääosin suorakaiteen muotoinen siirtolapuutarha rajautuu pohjoisessa Kisakylään, etelä- ja itäreunalla rajaus seuraa maastonmuotoja, jonka muodostavat kallioiset metsäalueet. Asemakaavallisesti merkittävin on pääportin aukioilta alkava keskusakseli, joka kulkee keskusaukion kautta itäreunalla olevalle keskusmajalle. Pääportti on suunniteltu siirtolapuutarhan perustamisen yhteydessä kaupunginarkkitehti Gunnar Taucherin johdolla kaupungin talonrakennusosastolla ja kunnostettu 1990-luvulla. Siirtolapuutarhassa on 268 vuokrapalstaa, tonttien keskipinta-ala on noin 300 m². Alueella on yksi museomökki, joka on sotia edeltävässä asussa. Kumpulan kasvitarha edustaa 1920-luvun klassismille tyypillistä, tiukan aksiaalista puutarhasommitelmaa. Alkuperäiseen kokonaisuuteen kuulunutta rakennuskantaa on säilynyt. Alueet ovat edelleen alkuperäisessä käytössä.
 
Historia
Siirtolapuutarhojen synnyn yhteiskunnallisena taustana olivat teollistuvat kaupungit, muuttoliike ja niistä seuranneet ongelmat. Siirtolapuutarhaliikkeen isänä pidetään saksalaista lääketieteen tohtoria Daniel Schreiberiä. Pohjoismaihin siirtolapuutarhat tulivat Tanskan kautta, jossa ensimmäinen perustettiin 1884. Ruotsin ensimmäinen siirtolapuutarha otettiin käyttöön Malmössä vuonna 1895, Suomen ensimmäinen siirtolapuutarha perustettiin 1916 Tampereen Hatanpäähän.

Siirtolapuutarha-ajatus virisi Helsingissä ensimmäisen maailmansodan aikana. Svenska Kvinnoförbundet teki ensimmäisen aloitteen ja 1918 Ruskeasuon siirtolapuutarha aloitti toimintansa. Sosiaalisen merkityksen lisäksi katsottiin, että siirtolapuutarhaväen käsissä kaupungin laitaosat muuttuisivat kauniiksi puutarha-alueiksi. Seuraavina vuosina kaupunki perusti Kumpulan (1924), Vallilan (1931) ja Herttoniemen (1934) siirtolapuutarhat.

Kunnallisen siirtolapuutarha-aatteen alullepanija Helsingissä oli pormestari Arthur Castren. Helsingin kaupunginvaltuusto päätti 1924 perustaa siirtolapuutarhan Kumpulaan. Alue oli tarkoitettu erityisesti Kallion, Hermannin ja Vallilan työväenkaupunginosien asukkaille. Pääsuunnittelijana oli Birger Brunila, yleisistä alueista vastasi puutarhasuunnittelija Elisabeth Koch ja arkkitehti Antero Pernaja laati tyyppipiirustukset puutarhamajoista.

Kumpulan siirtolapuutarha rakentui metsäalueiden rajaamaan avoimeen Kumpulanlaaksoon, kaavallisesti se sijoittui osaksi Helsingin vihervyöhykejärjestelmää. Helsingin kaupunki teetti alueelle asemakaavan, yhteiskäyttöön tulevat rakennukset ja istutukset. Pääportti jäi poikkeukselliseksi ilmiöksi Helsingin siirtolapuutarhoissa. Ensimmäisten tonttien vuokraamisen jälkeen Kumpulan siirtolapuutarhayhdistys perustettiin 1927 ja ensimmäiset mökit valmistuivat samana vuonna. Keskusmaja valmistui 1934 ja se laajennettiin kerhotaloksi 1976 ja 1990.

Mökeissä yöpyminen oli alun perin kielletty. Pienet, n. 6 m² mökit oli tarkoitettu tilapäiseen oleskeluun ja työkalujen säilyttämiseen. Arkkitehti Eelis Paalasen laatimat tyyppimajojen muutospiirustukset hyväksyttiin 1931 ja kuistien lasittaminen sallittiin 1938. Arkkitehti Oiva Nummiala piirsi 1957 uudet tyyppimajojen muutospiirustukset.

Koulupuutarhat yleistyivät Keski-Euroopassa 1870-luvulta alkaen. Suomessa pienimuotoiset ja yksityisten yhdistysten pitämät koulupuutarhat alkoivat yleistyä 1900-luvun alkupuolella. Kouluruokailun ja siihen liittyvän koulupuutarhatoiminnan lopullisena tavoitteena oli kansan ruokavalion monipuolistaminen. Kaupungeissa koulupuutarhat perustettiin lähinnä sosiaalisia päämääriä varten tarkoituksena tarjota kesävirkistystoimintaa vähävaraisten perheiden lapsille. Helsingin kaupungin koulupuutarhatoiminta alkoi Töölössä 1912 yksityisin lahjoitusvaroin. Kumpulan 1920-luvun alkupuolella perustettu puutarha oli toinen. Kolmas, Mäkelän koulupuutarha, aloitti Vallilassa 1941. Kumpulan koulupuutarhaan kuului viljelysmaiden lisäksi leikkikenttä ja rakennus, joka käsitti askarteluhuoneen, pienen opettajainhuoneen ja työkaluhuoneen.

Herttoniemen siirtolapuutarha perustettiin 1934 Kulosaaren kartanon maille. Ensimmäinen suunnitelma siirtolapuutarhaksi Brändön kartanon alueelle oli laadittu Helsingin kaupungin asemakaavassa 1930. Jo tässä varhaisimmissa asemapiirroksessa alue sai myöhemmin toteutuneen muotonsa. Puutarhamajoja sai aluksi käyttää vain tilapäiseen oleskeluun sekä kesäasuntona. Toisin kuin Kumpulassa myös yöpyminen sallittiin ja mökit suunniteltiin hieman suuremmiksi. Kaupungin kiinteistölautakunta hyväksyi 1934 arkkitehti Marius af Schultenin laatimat tyyppipiirustukset. Osuusliike Elannolle vuokrattiin samana vuonna pieni tontti myymälärakennusta varten.
 
Lisätietoa
Marja Terttu Knapas, Helsingin siirtolapuutarhat. Taidehistoria ja ympäristötutkimus. Helsingin yliopiston taidehistorian laitos 1971. Toinen, korjattu painos 1975.

Ulla Salmela, Varhaiset siirtolapuutarhat Suomessa. Hortus fennicus. Puutarhataide Suomessa. Viherympäristöliitto & Suomen puutarhataiteen seura 2001.

Rakennushistoriallinen selvitys Helsingin siirtolapuutarhoista 2005. Helsingin kaupunginmuseo.

Kumpulan siirtolapuutarha, internetsivut; http://kumpulanspy.nettisivu.org/
 
kohteeseen sisältyy:  huvila; kaava-alue; pienasumus; puisto;
ympäristön nykyluonne:  kaupunki;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Kumpulan siirtolapuutarhan museomökki.

Herttoniemen siirtolapuutarhaa.

Kumpulan siirtolapuutarhaa.
 
Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun:
Herttoniemen ja Kumpulan siirtolapuutarhat
 
© Museovirasto 2009