på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Helsinki Uusimaa
Torkkelinmäen asuinalue
Kuvaus
Torkkelinmäen puutarhakaupunkimainen asuinalue Kallion tiiviin ja tehokkaan kaupunkirakenteen keskellä kuvastaa työväestön asuinympäristöön 1900-luvun alussa kohdistuneitten kaupunkisuunnittelutavoitteiden uudistumista. Saman aikakauden kasvavan ja teollistuvan pääkaupungin työväestön asuinolojen kohentamiseksi rakennettuja uraa uurtavia alueita Helsingissä ovat Vallila ja Käpylä (ks. erilliset kohteet).

Torkkelinmäen laella olevaa Torkkelinpuistikkoa ympäröi kaartuva maaston muotoja seuraava katuverkosto, jossa asuintalot ovat kapeitten katujen varrella väljästi tonttien keskellä. Mallipiirustuksiin perustuvat matalat, pääosin yksiöitä ja kaksioita käsittävät klassistiset jyrkkäkattoiset kivitalot on rakennettu 1920-luvun lopulla ja alueen vehreys pohjautuu samanaikaisiin istutussuunnitelmiin.

Torkkelinmäkeä kehystää tiivis ja yhtenäinen punatiilitalojen muuri, joka suojaa mäkeä suurten katujen reunustalla. Helsinginkadun varrella korkeat punatiilitalot muodostavat vaikuttavan portin portaikolle, joka kohoaa kadulta rinteessä olevan, 1930 rakennetun oppilaitoksen kautta Torkkelinmäelle.
 
Historia
Kalliossa, Helsingin tärkeimmällä työväestön asuinalueella, asuntojen kysyntä ylitti tarjonnan 1900-luvun alussa. 1910-luvulla Kallion asukasluku lähes kaksinkertaistui, liki nykyiseen määrään. Kallioon vahvistettiin asemakaava 1901. Sen rakennustaiteelliset näkökohdat huomioiviin yksityiskohtiin vaikutti arkkitehti Gustaf Nyström sekä samanaikainen vilkas keskustelu Töölön asemakaavasta, jonka suunnittelussa maastonmuodot ja vaihtelevat katunäkymät olivat lähtökohtia. Kallion kaavan pohjalta syntyivät maailmansotien välisenä kiivaan rakentamisen aikana kaupunginosan kiviset, tiiviisti ja tehokkaasti rakennetut umpikorttelit suoraviivaisten katujen varsille.

Asuntopolitiikan ja -pulan epäkohdista keskusteltiin vilkkaasti 1910-1920-luvuilla. Helsingin yleishyödyllisen ja kunnallisen asuntotuotannon suunnitteluun ja toteutukseen haettiin vaihtoehtoja. Kallion suuria tontteja ja kallioiseen maastoon tehtyä suureellista katuverkostoa kritisoitiin. Ahtaista asuinoloista pyrittiin eroon rakentamalla kivikaupungin ulkopuolelle vehreitä esikaupunkialueita monilapsisten työläisperheitten tarpeisiin.

Kallion keskellä sijaitsevan Torkkelinmäen tehokas kaava jäi toteutumatta vaivalloisen maaston ja kalliiden toteutuskustannusten takia. Torkkelinmäen puutarhakaupunkimaisen asemakaavamuutoksen laati asemakaava-arkkitehti Bertel Jung apunaan arkkitehti Birger Brunila. Kaava vahvistettiin 1914. Torkkelinmäen esikuvaksi mainittiin Eiran huvilakaupungin asemakaava, jossa kapeat kadut myötäilevät maastoa ja matalat asuinrakennukset ovat erillistaloja.

Torkkelinmäen tonttien myynnin yhteydessä edellytettiin julkisivusuunnitelmissa käytettäväksi julkisivupiirustusten tarkastustoimikunnan vahvistamia julkisivukaavioita. Suurimman osan mäellä olevista rakennuksista suunnitteli arkkitehti Jalmari Peltonen. Asuinkortteleiden istutussuunnitelman laati Elisabeth Koch, joka jo varhain sovelsi englantilaisia puutarhasuunnittelun ideoita Suomessa.

Torkkelinmäkeen liittyvät Helsinginkadun ja Fleminginkadun kivitalot ovat useiden suunnittelijoiden käsialaa tiettävästi julkisivukaavioiden pohjalta. Helsinginkadun punatiilitalojen välistä nousevien portaiden päässä, Torkkelinmäen rinteessä on 1930 rakennettu kansalaiskorkeakoulu. Koulu perustettiin itsenäisyyden ajan alussa lahjakkaille nuorille, joilla ei ollut oppikoulu- ja ylioppilastaustaa. Kaupunki luovutti tontin ja arkkitehti Väinö Vähäkallion suunnittelemassa Yhteiskunnallisessa Korkeakoulussa aloitettiin opetus 1930. Rakennus otettiin myöhemmin yliopiston käyttöön ja arkkitehti Olof Hansson suunnitteli 1966 tehdyn korjauksen.
 
Lisätietoa
Veli Sihvo, Torkkelinmäki - Kallion unohdettu huvilakaupunki. Helsinki-Seura. Vuosikirja 1969.

Torkkelinmäki, miljööselvitys. Helsingin kaupungin rakennustarkastusvirasto, Helsinki 1970.

Juha Koskinen, Kallion historia. Kallio-Seura 1990.

Pekka Lehtinen, Helsinginkadun bulevardi. Asemakaavoitus, kaupunkirakentaminen, katuympäristö. Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosasto 2003. Painamaton diplomityö.

Aino Niskanen, Väinö Vähäkallio ja hänen toimistonsa, arkkitehdin elämäntyö ja verkostot. Helsinki 2005.
 
kohteeseen sisältyy:  asuinkerrostalo; kaava-alue; oppilaitos; puisto;
ympäristön nykyluonne:  kaupunki;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Torkkelinmäen puistikkoa.

Torkkelinmäen kerrostaloja.

Torkkelinmäen kerrostaloja.
 
Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun:
Torkkelinmäen asuinalue
 
© Museovirasto 2009