på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Kauniainen Uusimaa
Kauniaisten huvilakaupunki
Kuvaus
Kauniainen on maan varhaisimpia huvilakaupunkeja. Vehreillä ja välijillä esi- ja puutarhakaupungeilla on 1900-luvun alussa pyritty luomaan hyvää asuinympäristöä luonnon lähelle vastapainona kaupungistumiselle.

Isot tontit ja maaston muotoja mukaileva tiestö pohjautuvat arkkitehti Lars Sonckin laatimaan asemakaavaan. Erityisesti Gallträskin järven eteläpuolisella alueella on säilynyt 1900-luvun alun yhdyskunnan rakenne: suuret tontit, rehevät suunnitellut puutarhat, kookkaat asuinrakennukset, erilliset talonmiehen asunnot sekä pensas- ja kiviaitojen reunustamat katunäkymät. Luonteensa säilyttänyt huvila-alue on supistunut tiiviin asuinrakentamisen myötä.

Alueen huvilat ovat sekä rakennusmestareiden että arkkitehtien työtä. Tunnettuja Kauniaisiin suunnitelleita arkkitehteja ovat Lars Sonckin lisäksi mm. Max Frelander, Selim A. Lindqvist ja Bertel Jung. Alueen puutarhojen ja puistojen syntyyn ovat vaikuttaneet myös Svante ja Paul Olsson.
 
Historia
Eurooppalaiset esi- ja puutarhakaupungit syntyivät kaupunkien kasvun seurauksena: halu luoda hyvää asuinympäristöä luonnon lähelle nähtiin ratkaisuna kaupungistumisen ongelmiin. Ihanne levisi 1900-luvun alussa myös Suomeen. Ensimmäiset eurooppalaistyyliset huvilaesikaupungit syntyivät meillä yksityisten aloitteesta.

Helsingin väkiluku kasvoi voimakkaasti 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa, mikä johti rakennuskelpoisten tonttien puutteeseen, tonttimaan hinnannousuun ja aikaisempaa tehokkaampaan rakentamiseen. Samaan aikaan sivistyneistön keskuuteen levisi käsitys maalaiselämän ja luonnonläheisyyden myönteisestä vaikutuksesta. Kauniaisten tapaisia kuivaa kangasmetsää kasvavia kallioisia mäkiä ja hiekkaharjuja pidettiin ihanteellisina asuinpaikkoina terveyden kannalta. Rautateiden rakentamisen myötä syntyneet hyvät liikenneyhteydet mahdollistivat puistomaisten ympäristöjen rakentamisen lähelle pääkaupunkia.

Rakennusmestarit Elia Heikel ja Emil Lindstedt hankkivat loppuvuodesta 1901 kolmenkymmenenkahdeksan hehtaarin maa-alueen Kavallin ratsutilan ympäriltä, Gallträskin rannalta. Saman vuoden aikana alue mitattiin, kartoitettiin ja palstoitettiin tonteiksi. Sille rakennettiin myös tieverkoston runko. Alueen halki oli päätetty rakentaa osa Helsingin-Karjaan rataa jo 1897, mikä takasi suunnitellulle huvilakaupungille tulevaisuudessa hyvät yhteydet Helsinkiin.

Kauniaisten tuleva puutarhamainen luonne hahmottui jo 1901-1905 Heikelin ja Lindstedtin rakentaessa omat huvilansa suurille tonteille Gallträskin rannalle. Rakentaminen vilkastui 1906, jolloin perustettiin Aktiebolaget Grankulla. Uuden yhtiön toimesta Kauniaisten seisake saatiin muutettua asemaksi ja asemarakennus valmistui 1908. Yhtiö antoi myös arkkitehti Lars Sonckin tehtäväksi laatia alueelle asemakaavan. Sen perustavoitteena oli Kauniaisten puutarhakaupunkimainen luonne ja väljät yli 3000 m² suuruiset tontit. Vuoteen 1912 mennessä Kauniaisiin oli muodostettu jo lähes 500 kiinteistöä.
 
Lisätietoa
Terttu larma et al. (toim.) Aktiebolaget som blev stad. Grankulla 80 år. 1986.

Terttu Larma et al. (toim.), Glasverandor och snickarglädje: villakulturen i Grankulla . Grankulla stad 1988.

Jaana af Hällström, Grankulla 1906-2006 Kauniainen: lajinsa viimeinen. Grankulla stad 2006.
 
kohteeseen sisältyy:  huvila; kaava-alue;
ympäristön nykyluonne:  taajama;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Kauniaisten huvilakaupunginosaa.

Gallträsk.

Kauniaisten huvilakaupunkia.
 
Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun:
Kauniaisten huvilakaupunki
 
© Museovirasto 2009