på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Turku Varsinais-Suomi
Aurajokisuun satama-, telakka- ja teollisuusalue
Kuvaus
Aurajokisuun poikkeuksellisen pitkä satama- ja merenkulkuhistoria alkaa Turun linnan perustamisesta. Turun kaupunkikuvassa keskeinen Aurajokisuu on 1800-luvun lopulta 1980-luvun lopulle rakentunut teollisuusrakennusten, laitureiden, telakkanostureiden ja muiden satama-, telakka- ja teollisuusalueen toimintaan liittyneiden rakennusten ja rakennelmien monipuolinen ja ajallisesti kerrostunut kokonaisuus. Se ilmentää paitsi merenkulun historiaa, myös Turun ja koko maan toisen maailmansodan jälkeistä laivanrakennusteollisuuden kasvua ja kukoistusta.

Jokisuun teollisuushistoriallisesti merkittävät kiinteistöt muodostavat arvokkaita näkymiä Turun kaupunkikuvassa ja Aurajoen kulttuurimaisemassa. Teollisen toiminnan vähennyttyä satama- ja teollisuusalueen käyttö on muuttunut hallitusti.

Aurajokisuun satama- ja teollisuusalueen rakentuminen nivoutuu laivanrakennus- ja konepajateollisuuteen, jonka keskeinen osa on Oy Crichton-Vulcan Ab:n (Wärtsilän) konepaja- ja telakka-alue. Telakka on ollut lajissaan Suomen suurin. Telakkakokonaisuuteen kuuluvat Aurajoen itärannalla useassa osassa vuodesta 1846 lähtien rakennettu, nykyasunsa 1925 saanut Crichton & Vulcanin puinen asuinrakennus, 1873 valmistunut punatiilinen konttori- ja asuinrakennus sekä 1966-1970 rakennettu Wärtsilän entinen ammattikoulu ja konepaja. Viimeksi mainitut on muutettu asuin- ja liikekäyttöön.

Laivanrakennusteollisuuteen liittyvät köysitehtaat ovat oleellinen osa Aurajoen jokisuun teollista historiaa. Itärannan tehdaskiinteistöihin kuuluu Manilla, jonka vanhimmat osat ovat 1866 perustetun viinatehtaan, Aura Ångbrännerin aikaiset polttimo, mallastamo ja varasto sekä 1875 valmistunut asuinrakennus. Manillan köysitehdas on toiminut paikalla vuodesta 1929 1980-luvulle. Köysitehtaan tehdasrakennukset ovat vuosilta 1947-1951.

Wärtsilän funktionalistinen, vaaleaksi rapattu nelikerroksinen toimistorakennus ns. Valkoinen talo vuodelta 1937 on arkkitehti Gunnar Wahlroosin suunnittelema. Rakennusta on laajennettu 1951 ja 1958 ja korotettu 1965. Viereinen komea punatiilinen konepajahalli on rakennettu 1938-1958. Satama-alueella on kaupungin kaasulaitoksen kaasukellon suojarakennus vuodelta 1912 ja kaasupallo vuodelta 1936. Sulkutelakka-allas on rakennettu 1937 ja muut rantalaiturit pääosin 1950-1960-luvulla. Aurajokisuussa seisoo kolme kookasta telakkanosturia, joista kaksi on telakka-altaan tuntumassa, kolmas entisen konepajarakennuksen edessä joen rannalla.

Aurajoen itärannalta länsirannalle työläisiä kuljettanut kaupunkilautta Föri on rakennettu 1903. Länsirannalla sijaitseva, arkkitehti Gunnar Wahlroosin suunnittelema funktionalistinen 270 metriä pitkä köysiratarakennus vuodelta 1934 on rakennustyyppinä ainutlaatuinen koko maassa ja sillä on huomattava kaupunkikuvallinen merkitys Linnankadun varressa. Kaksi 1928 rakennettua telakkahallia ja köysitehdas on otettu onnistuneesti opetus- ja kulttuurikäyttöön Turun ammattikorkeakoulun kulttuuriyksikölle. Myös länsirannan punatiilisissä Auran Panimon ja kaakelitehtaan tiloissa on uutta toimintaa, harrastus- ja toimistotiloja ja opiskelija-asuntoja.

Linnankadun varressa olevan Turun sähkölaitoksen yksikerroksinen tiilirakennus vuodelta 1908 on rakennettu saksalaisen AEG:n suunnitelmin. Korjauksen (1921) on suunnitellut arkkitehti A. Nyström. Myöhemmin rakennusta on laajennettu ja 1960-luvun alussa sen viereen on rakennettu nykyinen voima-asema.

Torpedohalli vuodelta 1935 on rakennettu sukellusvenetelakaksi. Vuonna 1894 valmistuneen tiilisen kruununmakasiinin ja viereisen osuuskaupan varaston tiloissa toimivan Forum Marinumin edessä on museoituna itärannalta siirretty 1947-1948 nosturi.
 
Historia
Turun satama sijaitsi Turun linnan suojassa jokisuussa ja ylempänä jokivarressa ainakin linnan perustamisesta lähtien. Linnan tuntumassa harjoitettiin laivanrakennustoimintaa ainakin jo 1500-luvun alkupuoliskolla.

Suurimittakaavaisempi laivanrakennus alkoi 1700-luvulla ja myöhempien telakoiden paikalla toimivat tuolloin ainakin Wechterin telakka joen itärannalla ja C.F. Fithien telakka länsirannalla, köysitehtaan alueella. Niistä kehittyi ja täydentyi 1800-luvun alkupuoliskolta alkaen suuria teollisuusyrityksiä.

Konepajatoiminta alkoi Aurajokisuussa 1840-luvulla. Konepaja siirtyi englantilaisen William Crichtonille, jonka aikana yritys kasvoi Turun suurimmaksi ja laivateollisuudessa alkoi uusi aika; yrityksen tärkeimpiä tuotteita olivat raudasta valmistetut alukset, höyrykoneet ja höyrykattilat.

Ab Crichtonin ja sen kilpailijan Oy Vulcan Ab:n yhteenliittyminen 1924 vahvisti jo ennestään vahvaa telakkateollisuutta. Yhtiöstä kehittyi Turun merkittävin teollinen yritys ja maan suurin telakka. Myöhemmin yritys siirtyi osaksi Wärtsilää. Wärtsilän telakka laajeni 1900-luvun kuluessa koko Aurajokisuulle.

Satama-alueen sulkutelakka louhittiin kallioon 1934-1937 Suomen laivaston sukellusveneiden rakentamista varten. Toisen maailmansodan sotakorvausalusten ja niitä seuranneen idänkaupan ansiosta tuotanto kasvoi, telakalla oli 1952 yli 3000 ja 1960-luvun alussa yli 4000 työntekijää. Telakkaa uusittiin suurempia aluskokoja varten 1950-1960 -lukujen vaihteessa, jolloin myös rakennettiin rannan kolme nosturia viereisellä Crichton-Vulcanin konepajalla (vuodesta 1965 Wärtsilän Turun telakka). Telakka-alue oli kuitenkin jo saavuttanut kasvunsa rajat ja uusi, edelleen toimiva telakka rakennettiin Turun Pernoon 1970-luvulla. Viimeinen osa Turun vanhaa telakkaa lopetti toimintansa 1988. Aurajoen laivanrakennusteollisuus päättyi, kun dieselmoottoritehdas sulkeutui 2004.

Laivanrakennuksen päätyttyä alkoi alueen uuden maankäytön suunnittelu. Aurajoen länsirannan suunnittelusta järjestettiin kilpailu 1987. Voittaneen ehdotuksen mukaan telakka-alueelle tuli rakentaa asuinkerrostaloja ja säilyttää vanhat teollisuusrakennukset kulttuurikäyttöön kunnostettuina. Arkkitehtitoimisto Laiho-Pulkkinen-Raunio Oy suunnitteli kahden vanhan telakkahallin ja köysitehtaan rakennusten muutoksen kulttuuritiloiksi 1990-luvun kuluessa. Kutsukilpailun itärannan eli ns. Telakkarannan asuntorakentamisen lähtökohdista voitti arkkitehtitoimisto Gullichsen Vormala Ky 2005.
 
Lisätietoa
Eino Jutikkala, Turun kaupungin historia 1856-1917 I. Turku 1957.

Veikko Laakso, Turun kaupungin historia 1918-1970 I. Turku 1980.

Wärtsilän yksiköiden historiaa 1834-1984. Wärtsilä 1984.

Lauri Putkonen, Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat teollisuusympäristöt. Tutkimus 4/1988. Ympäristöministeriö, kaavoitus- ja rakennusosasto.

Erkki Riimala (toim.), Navis Fennica: Suomen merenkulun historia. Osa 3: Telakat, satamat ja valtion alukset. WSOY 1994.

Nils von Knorring, Aurajoen veistämöt ja telakat : muistiinpanoja Turun telakoiden historiasta. Espoo 1995.

Heli Sjöblom, Satama kaupungissa: Turun sataman muutos kaupunkikehityksen eri vaiheissa. Turun yliopiston merenkulkualan koulutuskeskuksen julkaisuja B 75. Turku 1995.

Turun konservatorio, Arkkitehti 5-6/1995.

Aurajoen rautakourat. Laivanrakennus Turussa. Turun maakuntamuseon näyttelyesite 22. 1996.

Jussi T. Lappalainen (toim.), Turun sataman historia. Turun satama 1999.

Lauri Putkonen, Research into industrial milieus and the possibilities afforded by reuse in old industrial milieus. Built heritage and locality. TTKK. Vammala 2000.

Lauri Putkonen, Tehdasrakennusten uudet käyttäjät. Rakennusperintömme. Kulttuuriympäristön lukukirja. Ympäristöministeriö - Museovirasto - Rakennustieto. Hämeenlinna 2001.

Heidi Pfäffli - Janne Koski, Teollisuusrakennusten inventointiraportti: Wechterin telakasta Wärtsilään. Aurajoen itärannan teollisuus- ja telakka-alueen muotoutuminen. Turun maakuntamuseo.

Sanna Kupila, Turun kaasukellot. Turun maakuntamuseon julkaisuja 10. Turku Energia 2006.

Jarmo Saarinen, Vesiliikenteen rakennuksia. Anna-Maija Halme (toim.), Lähdön ja saapumisen paikat. Suomen kotiseutuliiton julkaisuja A:12. 2006.
 
kohteeseen sisältyy:  katutila; muu teollisuusrakennus; muu teollisuusrakennus; muu tuotantorakennus; satama;
ympäristön nykyluonne:  kaupunki;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Turun monipuolinen merenkulkuhistoria näkyy entisen Wärtsilän Turun telakan alueella.

Aurajokisuun itärantaa, keskellä entinen Manillan tehdaskiinteistö.

Aurajokisuun länsirantaa, keskellä entiset Turun Kaakelitehdas ja Auran Panimo.
 
Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun:
Aurajokisuun satama-, telakka- ja teollisuusalue
 
© Museovirasto 2009