Museovirasto

 PERUSHAKU

kohteet maakunnittain
 

KARTTAHAKU

maakuntakartta Lappi Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Pohjanmaa Pohjois-Savo Etelä-Savo Kymenlaakso Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme Uusimaa - itä Kanta-Häme Uusimaa - länsi Pirkanmaa Satakunta Varsinais-Suomi
Aura Lieto Oripää Pöytyä Turku

Varkaantie

Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Varkaantie
Kuvaus
Varkaantie on osa merkittävää Varsinais-Suomen ja Satakunnan välistä keskiaikaista tieyhteyttä. Aurajokea seuraava Varkaantie kulkee Varsinais-Suomen vanhimpien asutusalueitten ja kylien halki. Varkaantien pienempiä mutkia on oiottu, mutta se noudattaa edelleen maastonmuotoja, vesistöjä ja harjanteita seurailevaa historiallista linjausta.

Varkaantie on Aurajokea Turusta Oripäähän seuraava keskiaikainen tieosuus, joka yhtyy Huovintiehen. Huovintienä reitti jatkuu edelleen Köyliön kautta Ulvilaan. Nimi Varkaantie esiintyy paikoin myös Oripään ja Kokemäenjoen välillä.

Turusta tie seuraa Aurajoen vartta aina Oripäähän saakka, josta Aurajoki saa alkunsa. Turun kaupunkialueella säilynyt tieosuus alkaa nykyiseltä Virusmäentieltä ja jatkuu Vähäjoen ylitettyään Maarian keskiaikaisen kirkon ja pappilan välitse kohti koillista. Alkuvaiheessa tie seuraa Turun ja Liedon takamailla Vähäjoen ja Lausteenojan vartta kunnes siirtyy Liedon Hakulan kylässä seuraamaan Aurajoen vartta. Aurassa tie ohittaa joen vastarannalla sijaitsevan Laukkaniityn kylän ja Pöytyällä Pöytyän kirkon vanhoine hautausmaineen ja pappiloineen. Oripään kirkonkylän pohjoispuolella tie nousee ylös harjulle ja yhtyy sitä seuraavaan Huovintiehen.

Tieosuus Liedosta Pöytyän pohjoisosiin kulkee valtakunnallisesti arvokkaalla Aurajokilaakson maisema-alueella.
 
Historia
Esihistoriallisella kaudella jokien varsia ja harjujaksoa seuraavat reitit toimivat eräreitteinä ja kulkuväylinä vanhoille kauppapaikoille. Vanhimmat säilyneet kirjalliset merkinnät Varkaantiestä tehtiin 1400-luvun alkupuolella. Varkaantie ja sen jatkeena oleva Huovintie yhdistivät Turun piispoja ja heidän omistuksiaan Kokemäenjoen varrella. Piispojen omistukseen kuuluivat keskiajalla mm. Kokemäenkartano, Lammaistenkosken kalastuspaikka ja Köyliön Vanhakartano.

Keskiajalla ja uuden ajan alussa Varkaantiellä oli huomattavaa hallinnollista merkitystä ja 1600-luvulle saakka se muodosti osan Varsinais-Suomesta Pohjanmaalle vievästä postireitistä. Tie säilyi yleisenä tienä Ruotsin vallan aikana, vaikka uusien maanteiden käyttöönotto 1600-luvulla vähensikin sen merkitystä Turun ja Porin välisessä liikenteessä. Myöhemmin Varkaantie oli osa Turusta Tampereelle vienyttä yleistä maantietä. Paikallistieksi Varkaantie jäi 1960-luvulla Turusta Tampereelle johtavan valtatie 9:n valmistumisen jälkeen.
 
Lisätietoa
Väino Wallin, Suomen maantiet Ruotsin vallan aikana. 1892.

Suomen teiden historia I, Pakanuudenajalta Suomen itsenäistymiseen, Helsinki 1974.

Varsinais-Suomen historiallisen tieverkoston suojelu. Inventointiraportti 1977. Varsinais-Suomen seutukaavaliitto. 1978.

Matti Vakkilainen, Vanhoilla valtateillä. Kruununteiden ja kansanpolkujen vuosisataisia vaiheita. Helsinki 1982.

Maata, jäätä, kulkijoita. Tiet, liikenne ja yhteiskunta ennen vuotta 1860. Toim. Tapani Mauranen. Tielaitos 1999.
 
kohteeseen sisältyy:  tie;
ympäristön nykyluonne:  kulttuurimaisema;
 
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
palaute kohdetiedoista
sivun alkuun
 


© Museovirasto 2009