 |
|
KARTTAHAKU |
|
| Kemiönsaari | Varsinais-Suomi | |
Sagalundin kotiseutumuseo |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Sagalundin kotiseutumuseo | ||
| Kuvaus | ||
| Sagalund on yksi maamme vanhimmista kotiseutumuseoista, joka esittelee Suomen ruotsinkielisen rannikkoseudun talonpoikaista rakennusperinnettä ja asumiskulttuuria.
Sagalundin kotiseutumuseon alueella on yli kaksikymmentä erilaista saariston ja rannikon vanhaa rakennusta. Ulkomuseon rakennukset on ryhmitelty Sagalundgårdenin, entisen Vrethallan emäntäkoulun, Vretan kansakoulun ja nuorisoseurantalon ympäristöön. Museo sijaitsee Kemiön taajaman länsiosassa, joka muodostuu Kemiön kirkonkylästä sekä Engelsbyn ja Vretan kylistä. Museoalueella on mm. Tjudan pedagogiorakennus 1700-luvun lopulta, Brinkkullan torppa 1700-luvun puolivälistä, Linnarnäsin talonpoikaistalo, tuulimylly, Engelsbyn vanha käräjätalo, Vretan vanha kansakoulu, Villa Sagalund sekä joukko maanviljelykseen liittyneitä talousrakennuksia. Ulkomuseossa on Carl von Linnén esimerkkiä noudattava puutarha 1880-luvulta. |
||
| Historia | ||
| 1800-luvun lopun sivistyneistön uusiin aatteisiin kuului kiinnostus omaan kulttuuriperintöön ja sen vaalimiseen. Tukholman Skansen (1891) maailman ensimmäinen ulkoilmamuseo. Suomeen perustettiin Seurasaaren ulkomuseo 1909 ja laajemmin vasta itsenäistymisen jälkeen.
Opettaja Nils Oskar Jansson perusti Vretan kansakoulun yhteyteen puutarhan 1886 ja Sagalundin kotiseutumuseon 1900. Jansson oli perustamassa myös Kemiön nuorisoseuraa, jonka Wrethalla -niminen rakennus nousi koulun viereen 1890-luvulla. Opettajantyön ohella Johansson keräsi ja dokumentoi oman kotisaarensa menneisyyttä. Museopuistoon siirrettiin ensimmäiset rakennukset 1900-luvun alkupuolella. Sagalundin huvila rakennettiin 1911 museopuistoon Nils Oskar Janssonin ja hänen työtoverinsa Adèle Wemanin eläkeläisasunnoksi. |
||
| Lisätietoa | ||
| J.J. Huldén, Kring Sagalund, två banbrytares levnad. Helsingfors 1940.
Ernst Lindroos, Sagalundin kotiseutumuseon museo-opas. 1979. Ur Sagalund gömmor. Red. Li Näse. Åbo 1990. Kari Suistoranta ja Henrik Asplund, Kemiön suurpitäjän historia 1. Sagalundin museon kuntayhtymä 1997. Li Näse - Ritva Kovalainen - Pekka Turunen, Min kostsamma leksak -Sagalund - kallisarvoinen leikkikaluni. Sagalunds museum 2000. Mikko Härö, "Tiedon ja valistuksen tilat". Rakennusperintömme, Kulttuuriympäristön lukukirja. Ympäristöministeriö, Museovirasto ja Rakennustieto Oy 2001. Marja-Liisa Rönkkö, "Museon idea ja historia". Pauliina Kinanen (toim.), Museologia tänään. Suomen museoliiton julkaisuja. Museoliitto 2007. |
||
| kohteeseen sisältyy: huvila; koulu; museo; puisto; seurantalo; | ||
| ympäristön nykyluonne: kulttuurimaisema; | ||
Linnarnäsin talo, luhtiaitta ja pränni sekä humalatarha. Museovirasto Museiverket 2017. |
Käräjätalo ja ruusutarha. Museovirasto Museiverket 2017. |
Villa Sagalund. Museovirasto Museiverket 2017. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
PERUSHAKU