Museovirasto

 PERUSHAKU

kohteet maakunnittain
 

KARTTAHAKU

maakuntakartta Lappi Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Pohjanmaa Pohjois-Savo Etelä-Savo Kymenlaakso Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme Uusimaa - itä Kanta-Häme Uusimaa - länsi Pirkanmaa Satakunta Varsinais-Suomi
Eurajoki Satakunta

Luvian saariston kalastajatilat

Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Luvian saariston kalastajatilat
Kuvaus
Luvian rikkonaisessa, useista saarista ja luodoista muodostuvassa ulko- ja sisäsaaristossa on säilynyt arvokkaita kalastuselinkeinoon liittyviä entisiä kalastustiloja ja kalastajakulttuurista kertovaa rakennuskantaa, vaikka ympäristö ja elinkeinot ovatkin muuttuneet.

Yksittäisten kalastustilojen ja -torppien lisäksi saaristossa on myöhempää huvila-asutusta. Kalastustilojen sijoittelu poikkeaa myöhemmästä rakentamisesta. Kalastustilat ovat sijoittuneet selkeästi erilleen, usein omille saarilleen ja rakennuspaikaksi on valikoitunut saaren suojaisa paikka.

Kohde jakautuu kahteen alueeseen, laajaan ulkosaaristoon ja suppeampaan sisäsaaristoon. Ulkosaaristossa saariketjun muodostavat Pastuskerin, Kuiskerin, Kinaskerin, Parskerin, Pirskerin ja Etelän-Pirskerin saaret.

Ehyitä ja säilyneitä pihapiirejä ovat Pastuskerin Takholmin kalastustila (päärakennus 1832). Kuiskerin eteläpuolella olevan Väipäreenkarin kalastustorpan päärakennus on valmistunut 1883. Kinaskerin itärannalla olevan kalastustilan rakennuskanta on 1900-luvun alkupuolelta. Vanhempaa asutusta edustaa Pohjan Pirskerin entinen luotsitalo, jonka päärakennuksen ensimmäinen vaihe on valmistunut 1786. Etelän-Pirskerissä on neljä 1800-luvun alkupuolella perustettua kalastustilaa. Saaren pohjoispäässä ovat Haapaniemi (päärakennus 1925) ja Saaristo (1800-luvulta), joiden yhteydessä on säilynyt myös pieni peltoalue. Saaren eteläosassa, Ulko-Rounoorissa, on kaksi kalastustilaa, joiden päärakennukset on rakennettu 1850 ja 1890.

Sisäsaaristossa Hyviluodon saaressa on kolme vanhaa kalastustilaa. Saaren itärannalla olevan Hyviluodon 1700-luvulla perustetun torpan rakennuskanta on säilynyt tiiviinä kokonaisuutena. Päärakennus on 1800-luvun puolivälistä. Takskerin kalastustilan neliöpihan asuinrakennuksen ulkoasu on 1920-luvulta. Anteskerin kalastustilan päärakennus on 1910-luvulta. Sen pihapiirissä on muinaisjäännöksiksi luettuja historiallisen ajan kiviröykkiöitä.
 
Historia
Luvian saariston muodostuminen ja asutus liittyy länsirannikolla esiintyvään maankohoamisilmiöön. Varhaiskeskiajalla veden pinta oli noin kuusi metriä korkeammalla kuin nykyisin. Tällöin nykyinen Lankoorin niemimaa muodostui vielä neljästä luodosta. Luvian saaristo muodostui vähitellen asutuskelpoiseksi. Ensimmäiset kalastustilat tai -torpat perustettiin 1700-luvun loppupuolella. Varsinainen asuttaminen tapahtui 1800-luvun aikana. Maannousun lisäksi vaikutti asukasluvun kasvu ja maanjakoprosessien käynnistyminen 1700-luvun loppupuolella. Saarten keskeinen elinkeino oli kalastus, mutta asuinpaikat valittiin suojaisan aseman lisäksi paikoista, joissa oli mahdollisuus pienimuotoiseen viljelyyn tai laitumiin. Harva asutus muodostui yksittäisistä kalastustiloista ja torpista. Ensimmäisiä asuinpaikkoja 1700-luvulla olivat Hyviluodon ja Säpin saarien kalastustorpat sekä Pohjan Pirskerin luotsitalo.

Kalastuksen lisäksi rannikolla ja saaristossa harjoitettiin laivanrakennusta. Ulkosaariston pohjoisosassa olevasta Klopan saaresta kerättiin katukiviä ja louhittiin kiveä Poriin 1900-luvun alkupuolella. Varhaisimmat huvilat rakennettiin 1800-luvun loppupuolella ja 1900-luvun alkupuolella yleensä mantereen puolelle mm. Lankooriin.

Sotien jälkeen elinkeinoissa ja asutuksessa tapahtui suuria muutoksia. Kalastuksen rinnalle tuli rannikolla turkistarhaus ja saariston kalastustilat alkoivat autioitua, varsinainen autioituminen tapahtui 1960- ja 70-luvuilla. Kinnaskerissa kalastustilan käyttäjäksi tuli merivartiosto 1961. Osa kalastustiloista ja saarista on muuttui 1900-luvun loppupuolella vapaa-ajan asunnoiksi ja kesämökkitonteiksi.

Ulkosaariston länsipuolella oleva pienten saarien ja luotojen ryhmä on määritetty Natura-alueeksi.
 
Lisätietoa
Satakunnan rakennusperinne. Satakunnan seutukaavaliitto. Sarja A:177. Pori 1990.

Lasse Wahlroos, Luvian rannikon asutushistoriasta 1700 - 1950. Kotiseutuyhdistys luvia Seor r.y. 1/1994. Ikaalinen 1994.

Rantaosayleiskaava-alueen rakennusinventointi. Elmar Baderman. Ympäristösuunnittelu Oy. 1996.

Lauri Putkonen, Satakunnan rakennusperintö. Satakuntaliitto. Painamaton inventointi 2005.
 
kohteeseen sisältyy:  pienasumus; pihapiiri; talonpoikaistalo;
ympäristön nykyluonne:  merialue;
 
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
palaute kohdetiedoista
sivun alkuun
 


© Museovirasto 2009