Museovirasto

 PERUSHAKU

kohteet maakunnittain
 

KARTTAHAKU

maakuntakartta Lappi Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Pohjanmaa Pohjois-Savo Etelä-Savo Kymenlaakso Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme Uusimaa - itä Kanta-Häme Uusimaa - länsi Pirkanmaa Satakunta Varsinais-Suomi
Sipoo Uusimaa

Sibbesborgin keskiaikainen linnasaari ja Sipoonjokilaakson viljelymaisema

Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Sibbesborgin keskiaikainen linnasaari ja Sipoonjokilaakson viljelymaisema
Kuvaus
Sibbesborg kuuluu parhaiten säilyneisiin Ruotsin valtakunnan 1300-luvun jälkipuoliskon linnojen sijaintipaikkoihin. Poikkeuksellisen arvokkaaksi linnasaaren tekee se, että paikka on säilynyt hylkäämisensä jälkeen lähes täysin koskemattomana. Sibbesborgin merkitystä lisää Sipoonjoen suun maisemassa yhä selkeästi havaittavissa oleva keskiaikainen kerrostuma.

Sipoon Sibbesborgin keskiaikainen linna on rakennettu Sipoonjoen suulla olevalle saarelle. Maankohoamisen vuoksi entinen linnasaari on tällä hetkellä peltojen ympäröimä ja merenlahti on etääntynyt noin kilometrin päähän. Sipoonjoki ohittaa linnan nykyään itäpuolelta.

Linna on rakennettu saaren kallioiseen kaakkoispäähän, joka on eristetty ympäristöstään sekä kahdella vallihaudalla että vedenalaisella paaluvarustuksella. Linnan ytimen muodostaa luontainen mäennyppylä, jonka itä-etelä ja lounaisreunat ovat äkkijyrkät ja länsireunasta koillisnurkkaan on rakennettu valli. Linnankallion rakenteista erottuu maanpinnalle ainoastaan laen lounaisosassa oleva matala kumpare. Päälinnan pohjakaava on nelikulmainen. Paikalla on myös jäännöksiä perustuksista ja tiiliseinistä.

Alunperin koko saaren kattaneista rakenteista on jäljellä ainoastaan sen eteläpäässä sijainnut vahvasti varustettu linnaosa. Linna on eristetty muusta saaresta kaksinkertaisella vallihaudalla. Merenpuolella suojana on ollut vedenalainen paaluvarustus.

Linnasaaren ympärillä avautuu vuosisatoja viljelyksessä ollut Sipoonjokilaakson peltomaisema. Sibbesborgin koillispuolella on Söderkullan entisen latokartanon talouskeskus.
 
Historia
Sibbesborgin tarkasta ajoituksesta ei ole täyttä varmuutta. Linnaan liitetyt teoriat viikingeistä ja tanskalaisista ristiretkeilijöistä voidaan kuitenkin varmuudella hylätä. Sibbesborgin varustukset ja ajoituskelpoiset esinelöydöt viittaavat vahvasti siihen, että paikka kuuluisi Suomeen 1300-luvun jälkipuoliskolla rakennettuihin linnoihin.

Sibbesborgin kaltaisia linnoja rakennettiin keskiaikaisessa Ruotsissa 1200-luvun puolivälin ja 1400-luvun alun välisenä aikana. Vuoden 1909 kaivauslöytöihin kuuluvien kivisavikeramiikka-astian kappaleen ja lasipikarin pohjaosan perusteella rakennus näyttäisi olleen käytössä 1300-luvun jälkipuoliskolla. Jos Sibbesborg ajoittuu 1300-luvun lopulle, voidaan sen mahdollisina rakennuttajina pitää Porvoon voutikuntaa 1300-luvun lopulla hallinneita Bo Jonsson Gripiä ja Jacob Abrahamssonia. Sibbesborg on myös hyvä ehdokas 1390-luvun puolivälin tienoilla kahdessa asiakirjassa esiintyväksi Wartholmiksi.

Linnan laella vuonna 1909 tehdyissä tutkimuksissa paljastettiin noin 20 metriä pitkä ja 12 -14 metriä leveä rakennuksen pohja. Rakennusta ei kaivettu kokonaisuudessaan, ainoastaan sen seinien kohdille tehtiin leikkaukset. Arvokkaat löytökerrokset ovat siten yhä pääasiallisesti tallella.
 
Lisätietoa
Maiseman muisti. Valtakunnallisesti merkittävät muinaisjäännökset. Museovirasto, arkeologian osasto 2001.

V.-P. Suhonen, Historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi Itä-Uudellamaalla keväällä 2003. Museovirasto 2003.
 
kohteeseen sisältyy:  linnoitus; muinaisjäännös; tie;
ympäristön nykyluonne:  kulttuurimaisema;
 
Sibbesborgin keskiaikainen linnasaari Sipoonjokisuussa. Elias Härö 1972
Sibbesborgin keskiaikainen linnasaari Sipoonjokisuussa. Elias Härö 1972.
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
palaute kohdetiedoista
sivun alkuun
 


© Museovirasto 2009