på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Nurmijärvi Uusimaa
Sääksjärven parantolat ja Kiljavan opisto
Kuvaus
Nummela sanatorium ja Kiljavan parantola ympäristöineen ilmentävät sairaala-arkkitehtuurin ja keuhkotautien hoidon kehitystä ja tavoitteita eri aikoina. Kiljavan ammattiyhdistysopisto Sääksjärven ranta-alueella on tyyppiesimerkki 1950-luvun luontoon sovitetusta opistoympäristöstä.

Nummela sanatoriumin paviljonkimainen päärakennus ja sen puistomaisesti järjestettyyn ympäristöön harkitusti sovitettu muu rakennuskanta, joka koostuu henkilökunnan asuinrakennuksista ja erilaisista huoltotiloista, muodostavat nykyisellään hyvin säilyneen 1900-luvun alkuvuosien laitoskokonaisuuden. Sen olennaiset piirteet ilmentävät alkuperäisen keuhkotautiparantola-vaiheen arkkitehtonisia ja hoidollisia tavoitteita, vaikka alkuperäinen käyttö on päättynyt jo vuosikymmeniä sitten. Ulkoasultaan ja osaksi sisätiloiltaankin hyvin säilyneitä historiallisen laitosalueen rakennuksia ovat mm. lääkärin asuintalo, palveluskunnan talo, konehuone- ja pesularakennus, jääkellari, pumppuasema ja puutarhamestarin talo. Näistä useimmat ovat peräisin 1900-luvun ensimmäiseltä vuosikymmeneltä. Nummela sanatoriumin mielisairaalavaiheen uudisrakentaminen 1960- ja 1970-luvuilla on sijoitettu historiallisen parantolan ydinalueen ulkopuolelle. Päärakennuksen paviljonkiluonnetta ylläpitäen toteutetut myöhemmät laajennukset, kuten 1980-luvulla, ovat S.M. Schjerfbeckin suunnitteleman rakennuksen huolella harkittuina lisäyksinä muodostuneet kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kokonaisuuden osaksi.

Kiljavan tuberkuloosiparantolaksi rakennettu sairaala on Jussi Paatelan 1936-38 suunnittelema funktionalistinen laitos, johon kuuluu joukko lääkäreiden ja hoitohenkilökunnan asuinrakennuksia sekä lämpövoimala ja sauna. Itä-länsisuuntaisesti sijoitetun päärakennuksen useammasta siivestä koostuvaa fasadia hallitsee yhdeksänkerroksinen sairaalarakennus, erillinen ikkunapintainen porrastorni. Potilashuoneet ovat yli sata metriä pitkässä viisikerroksisessa siivessä.

Kiljavan ammattiyhdistysopiston kivinen nelikerroksinen päärakennus on valmistunut 1950. Pelkistetyn vaalean rakennuksen ylimmässä kerroksessa on näköalaterassi. Myöhemmin opiston yhteyteen on rakennettu mm. kuntokeskus majoitustiloineen ja uimahalleineen sekä opetus- ja ryhmätyötiloja.
 
Historia
Kamppailu kansantaudiksi kehittynyttä tuberkuloosia vastaan ilmeni konkreettisesti muun muassa useiden kymmenien keuhkotautiparantoloiden ja -sairaaloiden rakentamisena 1890-luvulta 1900-luvun puoliväliin. Ensimmäisinä perustettujen laitosten joukossa oli kaksi lääkäriseurojen perustamaa kansanparantolaa, joiden kummankin toiminta käynnistyi 1903. Toinen näistä oli Duodecim-seuran Takaharjun parantola Punkaharjulla ja toinen Finska Läkaresällskapetin Nummela sanatorium Nurmijärvellä.

Nummelan parantolan rakennushanketta varten asetettiin erityinen komitea 1895. Finska Läkaresällskapet sai 1899 senaatilta luvan vuokrata parantolan paikaksi alueen, jota komitea oli päätynyt ehdottamaan harkinnan jälkeen. Parantolan rakennuskannan suunnittelu uskottiin arkkitehti S.M. Schjerfbeckille, joka osana suunnittelutyön valmistelua tutustui Suomessa uuden laitostyypin ratkaisuihin ja uusimpaan kehitykseen perehtymismatkallaan useisiin Euroopan maihin.

Nummelan parantolan uudisrakennusohjelma määritettiin 1901 ja Schjerfbeckin laatimat rakennussuunnitelmat valmistuivat seuraavana vuonna. Parantola vihittiin käyttöön 23.11.1903. Parantolassa toteutettiin 1910-luvun kuluessa ja mm. 1920-luvun lopulla lisä- ja uudisrakennustöitä arkkitehti Hj. Åbergin suunnittelemana. Parantolan ympäristön kehittäminen perustui osaksi Helsingin kaupunginpuutarhurin Svante Olssonin suunnitelmaan vuodelta 1911. Keuhkotautiparantolan toiminnan päättyessä 1950-luvun jälkipuolella Helsingin kaupunki osti laitoksen käytettäväksi B-mielisairaalana. Uusi käyttötarkoitus edellytti muutos- ja lisärakennustoimenpiteitä, joista merkittävin oli 1981-1984 toteutettu päärakennuksen peruskorjaus- ja laajennushanke, jonka suunnitteli arkkitehtitoimisto Kirsti ja Erkki Helamaa. Röykän mielisairaalan toiminta lakkasi 1997 alussa.

Kiljavannummen keuhkotautiparantolan perustivat yhteisesti Helsingin kaupunki ja useat Etelä-Suomen kunnat. Sairaala sijoitettiin Kiljavan kruununpuistoon, josta erotettiin 45 hehtaarin alue parantolaa varten. Parantola toimi myöhemmin Kiljavan sairaalana, jonka toiminta lakkasi 2001.

Kiljavan opisto valmistui 1950 lahjoitusten ja talkootyön turvin SAK:n ammattiyhdistysopistoksi. Opisto koostui päärakennuksesta, ruokasalista, opetustiloista ja henkilökunnan asunnoista. Opiston yhteyteen rakennettiin 1966 kuntokeskus, jossa oli suuri palloiluhalli, kuntokoulusali, luentosali, lääkärintutkimushuoneet, kahvila ja majoitustiloja 70 hengelle. Kuntokeskusta laajennettiin myöhemmin uimahallilla. Opiston käyttöön tuli 1976 opetus- ja ryhmätyötiloja sekä kielistudio. Lisäksi rinnemaastoon rakennettiin 60 järvelle suuntautuvaa majoitushuonetta.
 
Lisätietoa
Irja Sormunen, Nurmijärven pitäjän historia 3, 1900-1970. Nurmijärvi 1974.

Nurmijärven kulttuurimaisema. Nurmijärven kunta. Nurmijärvi 1985.

Sirkka-Liisa Tuovinen, Kiljavan sairaala 1938-1988. Osakeyhtiön keuhkotautiparantolasta yleissairaalaksi. 1988.

Maarit Henttonen, "Suomen sairaaloista," Rakennusperintömme. Kulttuuriympäristön lukukirja. Helsinki, 2000.

Henrik Wager, Röykän sairaalan, entisen Nummelan keuhkotautiparantolan ja alueen rakennushistoriallinen selvitys ja inventointi, päivätty 21.10.2002. CM-Urakointi Oy (tilaaja).

Mikael Paatela, Sairaalarakennuksen kehitys. Development of the Hospital Building. Arkkitehtitoimisto Paatela-Paatela & Co Oy. Espoo 2003.
 
kohteeseen sisältyy:  huvila; oppilaitos; puisto; sairaala, parantola; työväen asuintalo; urheilurakennus;
ympäristön nykyluonne:  metsämaisema;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Nummelan parantolan päärakennus.

Kiljavan sairaala.

Kiljavan sairaala.
 
Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun:
Sääksjärven parantolat ja Kiljavan opisto
 
© Museovirasto 2009