på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Kangasniemi Etelä-Savo
Kangasniemen kirkon ympäristö
Kuvaus
Kangasniemen kirkonkylässä on tyypillinen maantiehen tukeutuva perusrakenne. Sen keskeinen tekijä on kirkonkylän halki kulkevan maantien vanha linjaus, jonka varrella on eri-ikäisten liikerakennusten rivistö. Maantien päätepisteenä ja kirkonkylän maamerkkinä kohoaa kirkko ympäristöineen. Sisävesiliikenteen merkityksestä kertoo satamaranta puistomaisine vyöhykkeineen.

Puulaveteen työntyvän niemen tyvessä oleva kirkko sekä kahdeksankulmainen kellotapuli ovat taajaman tärkeita visuaalisia ja historiallisia elementtejä. Kirkko on itäsuomalaisen kahtamoisen perinnettä jatkava kulmaulokkeinen ristikirkko, jonka ulkoarkkitehtuuria hallitsee korkea aumattujen ristivarsien yläpuolelle kohoava telttakatto. Kirkkosali, johon täyskorkeat kulmaulokkeet on sulautettu, on pohjaltaan neliömäinen. Sidehirret, ja niihin liittyvät ohuet pilarit, kannattavat sisäkaton laajaa kupolimaista keskiosaa. Ristivarsissa on lehterit. B.A. Godenhjelmin maalaama Ristiinnaulittua esittävä alttaritaulu on vuodelta 1850.

Kirkkoaukean laitaan rakennettu uusi kunnantalo jatkaa kunnallishallinnon historiaa. Sataman tuntumassa on arkkitehti Hilding Ekelundin suunnittelema rukoushuone. Tiemaisemaan kuuluu myös harmaakivinen, kivirakentaja Långstenin 1913 muuraama pitäjänmakasiini.
 
Historia
Kangasniemen kylä muodostui 1600-luvulla Toivarien tiloista ja kappalaispappilan maista. 1800-luvun alkupuolella kylässä oli kirkon lisäksi kappalaisen pappila ja maantien varrella muutama rakennus. Varsinainen kirkonkylä kirkon ympärille alkoi muodostua vasta 1800-luvulla ennen muuta kunnallishallinnon organisoinnin ja maakaupan vapautumisen jälkeen. Pitäjänmakasiini on järjestyksessä viides; edelliset makasiinit oli rakennettu vuosina 1757, 1805, 1809 ja 1861.

Kangasniemi perustettiin Pieksämäen kappeliksi 1573 ja erotettiin omaksi seurakunnaksi 1654. Nykyinen kirkko on seurakunnan kolmas kirkkorakennus. Kirkko ja kellotapuli rakennettiin kirkonrakentaja Matti Salosen johdolla ja vihittiin käyttöön 1815. Lääninarkkitehti Alfred Cavénin suunnittelemassa korjauksessa 1890 kirkkosalin seinät ja holvi laudoitettiin, kiinteä sisustus uusittiin, ikkunat laajennettiin, ulko-ovien eteen tehtiin eteishuoneet. Vuonna 1935 sisätila muutettiin perusteellisesti arkkitehti Yrjö Waskisen piirustusten mukaan. Vuosina 1971-1972 tehdyssä arkkitehti Heikki Elomaan suunnittelemassa korjauksessa kirkon ulko- ja sisäarkkitehtuuri palautettiin vuoden 1890 asuun. Penkit uusittiin. Kirkon ulkoväritys uusittiin 1993.
 
Lisätietoa
Heikki Klemetti, Suomalaisia kirkonrakentajia 1800-luvulla. Porvoo 1936.

Antero Manninen, Kangasniemen historia I ja II. Pieksämäki 1953 ja 1962.

Etelä-Savon rakennusperintö. Kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet. Etelä-Savon seutukaavaliiton julkaisu 114. Mikkeli 1984.
 
kohteeseen sisältyy:  hautausmaa; katutila; kellotapuli; kirkko; lainamakasiini; piensatama; puisto; tie;
ympäristön nykyluonne:  kirkonkylä; taajama;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Kangasniemen kirkonseutu.
 
Kartta: Kangasniemen kirkon ympäristö
 
© Museovirasto 2009