på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Pieksämäki Etelä-Savo
Pieksämäen rautatieläisympäristöt
Kuvaus
Pieksämäestä kehittyi 1889-1940 yksi maan merkittävistä risteysasemista. Kokonaisuus käsittää rautatieaseman vanhimman rakennuskannan lisäksi rautatien henkilökunnalle tarkoitetun asuinalueen, jonka rakennukset ovat 1910-luvulta aina 1950-luvulle.

Pieksämäen puinen asemarakennus 1880-luvun lopulta sijaitsee laajaksi kasvaneen asema-alueen kaakkoisreunalla. Asema on veturitallin vanhimman osan ohella ainoa Savon radan rakentamisajalta säilynyt rakennus alueella, joka kärsi pahoja vaurioita pommituksissa sotien aikana. Rakennuksessa on Savon radan museo.

Tahintien varrella olevat rakennukset ovat 1900-luvun alusta ja edustavat rautatieläisten eri ammattiryhmille suunniteltuja tyyppitaloja. Joukossa on asemapäällikön talo, kaksikerroksisia asuinkasarmeja sekä 1950-luvun kerrostaloja. Viihtyisä alue sijaitsee kauniisti järveen viettävällä mäntyrinteellä.

Tahintien itäpuolella on asuinalue, jonka yhtenäinen rakennuskanta, kolme asuinkasarmia ja niiden talousrakennukset, on 1920-luvulta.
 
Historia
Pieksämäki on maan ainoa viiden radan risteysasema. Ensimmäinen ratalinjoista oli Savon rata 1889, seuraava pääratoja yhdistävä poikkirata, joka valmistui kokonaisuudessaan 1918. Viidenneksi radaksi luetaan Huutokoskelta erkaneva Varkauden kautta Joensuuhun kulkeva rataosuus, joka valmistui 1940. Rautatiellä oli ratkaiseva merkitys Pieksämäen kehittymiselle. Liikennepaikkana se on Savon ja Karjalan liikennealueiden keskus. Kauppala Pieksämäestä tuli 1930.

Asemarakennus rakennettiin 1887-1889 ja toteutettiin Oulun radan IV luokan tyyppipiirustus numero kahden mukaan. Asemaa laajennettiin 1902 yhdellä ikkuna-akselilla pohjoiseen. Pieksämäen asema korotettiin III luokkaan 1914 ja II luokkaan 1918.

Pieksämäen järjestelypihasta tuli 1940 itäisten yhdysratojen luovutusten vuoksi maan tärkein. Ratapihaa laajennettiin pitkin 1940-lukua. Sortavalan ja Elisenvaaran menetysten jälkeen ohjattiin kaikki Karjalasta ja Savosta saapuva tavarakuljetus Pieksämäen kautta.

Tahintien asuinalue rakennettiin 1910-luvulta 1950-luvulle. Osa rakennuksista siirrettiin Kannakselta 1920-luvulla.
 
Lisätietoa
Pekka Lappalainen, Pieksämäen seudun historia. Pieksämäki, Jäppilä, Virtasalmi ja Pieksämäen kauppala. Pieksämäki 1961.

Helena Hänninen, Sata vuotta rautakengän sakarassa. Pieksämäen liikennepaikan, Savon radan ja sen poikkiratojen historiaa. Pieksämäki 1989.

Etelä-Savon rakennusperintö. Kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet. Etelä-Savon seutukaavaliiton julkaisu 114. Mikkeli 1984.

Sirkka Valanto, Suomen rautatieasemat vuosina 1857-1920. Museovirasto, rakennushistorian osasto. Julkaisu 11/1982.

Sopimus valtakunnallisesti merkittävien asema-alueiden suojelusta (YM, päätös 9.12.1998 diarionro 2/562/96).
 
kohteeseen sisältyy:  asuinkerrostalo; liikenteenrakennus; työväen asuintalo;
ympäristön nykyluonne:  kaupunki;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Pieksämäen rautatieasema.

Pieksämäen rautatieaseman kello.

Tahiniemen asuinaluetta.
 
Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun:
Pieksämäen rautatieläisympäristöt
 
© Museovirasto 2009