på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Loimaa Varsinais-Suomi
Loimaan rautatieasema
Kuvaus
Loimaan rautatieaseman kokonaisuus edustaa 1870-luvulla rakennetun Turku-Tampere radan väliasemaa, jonka kokonaisuuteen kuuluu rataosuudellaan arkkitehtuuriltaan poikkeuksellisen uusrenessanssiaseman lisäksi tavaramakasiini, vesitorni, asuinrakennuksia talousrakennuksineen sekä asema-aluetta rajaava asemapuisto.

Turku-Tampere -radan asema Loimaalla (ent. Loimijoki) on Parolan lisäksi rataosan ainoa säilynyt III luokan asema. Uusrenessanssityylinen asemarakennus poikkeaa arkkitehtuuriltaan rataosan muista asemista ja enteilee muutamaa vuotta myöhemmin suunniteltua Vaasan radan asema-arkkitehtuuria. Molempien ratojen tyyppipiirustusten tekijänä pidetään C.A. Edelfeltin oppilasta ja seuraajaa Knut Nylanderia.

Uusrenessanssia edustavan aseman julkisivun seinäpinnat on jaettu listoituksin kenttiin ja ikkunoiden yllä on sorvauskoristelua. Aikoinaan useita palkintoja asemien välisissä puutarhakilpailuissa voittaneen asemapuiston puoleisella julkisivulla on puuleikkauksin koristettu avokuisti. Asemarakennuksen lisäksi Loimaan aseman kokonaisuuteen kuuluvat sen pohjoispuolella tavaramakasiini sekä kauempana sijaitseva vesitorni sekä asemapäällikön talo talousrakennuksineen. Asema-alueen eteläpäässä on kaksi kaksoisvahtitupaa.
 
Historia
Maamme ensimmäisen 1862 valmistuneen Helsingin ja Hämeenlinnan välisen radan jatkamista Hämeenlinnasta pohjoiseen ja länteen suunniteltiin ensin yksityisin, lähinnä venäläiseen rahoitukseen perustuvin varoin ja voimin. Hankkeiden kariuduttua päätti senaatti 1874 perua antamansa toimiluvan ja ryhtyä valtion varoin rakennuttamaan rataa 1872 päätetyn linjauksen mukaisesti.

Tampereen ja Turun välinen, sisämaata rannikkoon yhdistävä rata rakennettiin 1875-1876. Neljännen rakennuspiirin konttori sijoitettiin Loimaan Vesikosken kylään, minne sijoitettiin myös radan toinen III luokan asema. Asemarakennus valmistui 1876, tavaramakasiini ja asemapäällikön talo sekä toinen kaksoisvahtituvista 1898. Vesitorni ja toinen asuinrakennus rakennettiin 1920 ja 1929. Loimaata suunniteltiin risteysasemaksi vielä 1950-luvulla, mutta pääkaupungista Loimaan kautta Satakuntaan kulkeva rata jäi rakentamatta.
 
Lisätietoa
Veikko Paasio, Loimaan kauppalan historia. 1946.

Sirkka Valanto, Suomen rautatieasemat vuosina 1857-1920. Museovirasto, rakennushistorian osasto. Julkaisu 11/1982.

Veikko Laakso, Suur-Loimaan historia II. 1994.

Sopimus valtakunnallisesti merkittävien asema-alueiden suojelusta (YM, päätös 9.12.1998 diarionro 2/562/96).

Jari Niemelä, Suur-Loimaan historia III. Jyväskylä 2003.
 
kohteeseen sisältyy:  liikenteenrakennus;
ympäristön nykyluonne:  kaupunki;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Loimaan rautatieasema.

Loimaan rautatieasema.
 
Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun:
Loimaan rautatieasema
 
© Museovirasto 2009