på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Enontekiö Jyväskylä Lapinjärvi Pyhtää Tornio Ylitornio
Struven astemittausketju
Kuvaus
Struven ketju edustaa tärkeää vaihetta itä- ja länsieurooppalaisen tieteen ja tekniikan vuorovaikutuksessa. Struven ketju on erityinen todiste melkein kolme vuosisataa kestäneistä maapallon muodon ja koon mittauksista.

Struven ketju on geodeettisesti mitattu kolmioista muodostuva nauha. Se seuraa yli 2820 kilometrin matkan melko tarkkaan 25. itäistä pituuspiiriä Hammerfestin läheltä Pohjois-Norjasta etelään Ismailian lähelle Mustallemerelle. Mittaukset on tehty 1816–1855 arvostetun tiedemiehen tähtitieteilijä Friedrich George Wilhelm Struven johdolla. Ketjussa on 258 pääkolmiota, 265 pistettä ja 65 lisäpistettä. Alunperin ketju on kulkenut kahden valtion, Ruotsin ja Venäjän, alueella, nykyään se kulkee kymmenen maan kautta. Maat ovat Norja, Ruotsi, Suomi, Venäjä, Viro, Latvia, Liettua, Valko-Venäjä, Moldova ja Ukraina.

Suomen alueelle mitattiin alkuaan yhteensä 83 pistettä. Näistä on valittu kuusi pistettä edustamaan ketjun Suomen osuutta.

Enontekiö:
Struven ketjun piste STUOR-OIVI (nykyinen nimi Stuorrahanoaivi) on alkuaan merkitty kahdella kiveen hakatulla ristillä. Toisen ristin lähelle on hakattu vuosi 1852. Nämä merkinnät ovat säilyneet. Pisteen aitous on voitu säilyttää sen jatkuvalla käytöllä ja se on voitu todeta suorilla mittauksilla läheiseen toiseen kolmiopisteeseen. Havaintojen tekoon ja mittaukseen tarvittava alue pisteen ympärillä on avoin, kuten se on ollut ketjun mittauksen aikoihin. Pisteen keskuksen kohdalle on rakennettu norjalaisen kolmiomittauksen yhteydessä 1895 keskuspultti ja tähys.

Ylitornio, Aavasaksa:
Ketjun piste on merkitty alkujaan 1845 keskusmerkillä ja kahdella varmistusristillä, jotka oli kaiverrettu kallioon. Nykykyisillä mittauksilla on todettu, että merkinnät ovat jääneet vaaran korkeimmalle kohdalle 1970 rakennetun näkötornin lattian alle. Tornissa on nykyinen kolmiopiste ja Struven ketjun pisteen paikka määritetty kohtisuoraan alkuperäisen pisteen yläpuolelle. Alkuperäisten asiakirjojen mukaiset kolme merkkiä sijaitsivat seuraavasti: keskusmerkin päällä oli signaali ja toinen merkki oli siitä 2,4 ranskalaista jalkaa länteen ja kolmas vastaavasti 3,24 jalkaa itään.

Tornio, Alatornion kirkon huippu:
Ketjun piste TORNEA (Tornio) on kuvattu asiakirjoissa yksikäsitteisesti niin maantieteellisen sijaintinsa kuin muidenkin ominaisuuksiensa osalta. Mittaukset tähän “Nieder-Tornean” kirkkoon ja tästä kirkosta tehtiin tornia apuna käyttäen. Mittaukset Alatorniossa tehtiin 1842 ja 1851. Tornin huippu nousee noin 40 metrin korkeuteen merenpinnasta.

Jyväskylä, Puolakka (1834):
Ketjun pisteen poranreikä on säilynyt. Pisteen ympäristö, joka on tarvittu mittausten suorittamiseen, on avointa kalliota. Struven ketjun mittaamisesta lähtien samalla paikalla on ollut Suomen kansallisen peruskolmioverkon piste. Vaaran huipulla on myös opastaulu Struven ketjun historiasta.

Lapinjärvi, Porlammi, Tornikallio (1833):
Ketjun pisteen poranreikä on kalliossa, pisteen ympäristö on avointa kalliota. Piste on osa Suomen geodeettista verkkoa. Kalliolla on ollut vuosikymmenien ajan Maanmittauslaitoksen kolmiomittaustorni.

Pyhtää, Mustaviirin saari Suomenlahdella (1833):
Struven ketjun piste sijaitsee tasaisella kallioalueella tyypillisen saaristometsän ympäröimänä. Struven ketjun mittaamisesta lähtien Svartvira on ollut osa Suomen peruskolmioverkkoa. Koko saari kuluu Itäisen Suomenlahden kansallispuistoon. Pisteelle johtaa satamasta polku.
 
Historia
Struven ketju liittyy melkein kolme vuosisataa kestäneisiin maapallon muodon ja koon mittauksiin, joita tehtiin pituuspiirejä pitkin sekä trigonometrisin että tähtitieteellisin menetelmin.

Vuosina 1736-1737 Pierre Maupertuis oli mitannut lyhyen osuuden pituuspiiriä. Tämä varhainen määritys Tornion ja Kittisvaaran välillä oli 107 km pitkä. Wilhelm Struve aloitti 1810 omat mittauksensa ja teki yhdessä muiden tiedemiesten, kuten Tenner ja Selander, kanssa havainnot Mustalta mereltä Jäämerelle yhteensä yli 2820 km pitkällä kolmiketjulla. Aikanaan se oli maapallon muodon ja koon määrityksessä pisin mittaus. Vaikkakin Wiliam Lambton ja George Everest mittasivat Intiassa ketjun samoihin aikoihin, sen pituus oli lyhyempi, 2364 km ja se kulki vain yhden maan alueella. Kesti vielä lähes 100 vuotta ennen kuin seuraava monen valtion alueella sijaitseva lähes 64º pituinen ketju valmistui Itä-Afrikkaan.

Unescon maailmanperintökomitea hyväksyi 15.7.2005 Etelä-Afrikassa Durbanissa pidetyssä 29. istunnossaan Struven kolmiomittausketjun maailmanperintöluetteloon.
 
Lisätietoa
"The Struve Geodetic Arc". Submission to the World Heritage Committee for Inscription on the World Heritage List. January 2004.
 
kohteeseen sisältyy:  muinaisjäännös;
ympäristön nykyluonne:  merialue; metsämaisema; tunturimaisema;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Näkymä Aavasaksalta, jonne ketjun piste merkittiin 1845.

Alatornion kirkontornin huipussa on Struven astemittausketjun piste.

Porlammin Tornikallio.
 
Kartta: Struven astemittausketju
 
© Museovirasto 2009