Museovirasto

 PERUSHAKU

kohteet maakunnittain
 

KARTTAHAKU

maakuntakartta Lappi Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Pohjanmaa Pohjois-Savo Etelä-Savo Kymenlaakso Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme Uusimaa - itä Kanta-Häme Uusimaa - länsi Pirkanmaa Satakunta Varsinais-Suomi
Hämeenlinna Kanta-Häme

Hämeenlinnan lääninsairaala, kruununmakasiinit ja Verkatehdas

Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Hämeenlinnan lääninsairaala, kruununmakasiinit ja Verkatehdas
Kuvaus
Vanajaveden Keinusaarella olevat empiretyyliset lääninsairaala ja kruununmakasiini 1830-luvulta, kuvastavat Hämeenlinnan historiaa läänin hallinnollisena pääkaupunkina.

Viipurintien puolelle näkyvät sairaalarakennukset vastaavat myöhemmistä laajennuksista huolimatta Engelin alkuperäissuunnitelmaa. Kruununmakasiinissa toimii Hämeenlinnan taidemuseo.

Saaren eteläosassa on 1890-luvulta peräisin oleva Hämeenlinnan Verkatehtaan ja Nahkatehtaan tehdasalue. Tiilirakenteisten teollisuusrakennusten lisäksi alueella on ns. Pinella huvila, joka on rakennettu tehtaan isännöitsijän asunnoksi 1906. Nykyisin aluetta on kehitetty monipuoliseksi kulttuurikeskukseksi.
 
Historia
Kaupungin ulkopuolella sijaitseva Keinusaari valittiin 1800-luvun alussa uuden lääninsairaalan sekä kruunun viljavarastojen sijoituspaikaksi.

Hämeenlinnan lääninsairaala rakennettiin 1840-44 arkkitehti C. L Engelin 1839 laatimien piirustusten mukaan. Sivurakennukset korotettiin 1880-luvulla kaksikerroksisiksi ja 1929 päärakennusta laajennettiin arkkitehti Yrjö Sadeniemen ja 1962 arkkitehti Kauko Kokon piirustusten mukaan.

Hämeenlinnan kruununmakasiini rakennettiin 1838 intendentinkonttorissa laadittujen piirustusten mukaan (C.L Engel, A.W. Arppe). Rapattu tiilirakennus muutettiin kaupungin taidemuseoksi 1952 (O.Sahlberg). Viimeksi taidemuseo peruskorjattiin 2002-2004.

Toinen tontilla sijaitseva tiilimakasiini on rakennettu intendentinkonttorissa 1852 laadittujen suunnitelmien mukaan (E.B. Lohrman, O. Långhjelm). Rakennuksen korjaus museokäyttöön valmistui 1997 arkkitehti Hannu Kiiskilän suunnitelmien mukaisesti.

Keinusaaren ensimmäinen viljamakasiini on 1832 Parolannummelta siirretty Suomen Tarkk’ampujapataljoonan kaksikerroksinen, hirsinen kuormastorakennus 1820-luvulta. Rakennus sijaitsee tiilisten makasiinien välissä

Kaikki kolme makasiinia toimivat kruununjyvästöinä vuoteen 1925 asti, jonka jälkeen ne olivat puolustusvoimien käytössä vuoteen 1949. Vuodesta 1952 makasiinit ovat olleet kaupungin museotoimen käytössä.

Keinusaareen perustettiin Hämeenlinnan Verkatehdas Oy 1895. Tiilisistä tehdasrakennuksista vanhin on kutomo-osa vuodelta 1895, samalta vuodelta on tehtaan voimakeskus. Kehräämö- ja korjauspaja valmistuivat 1897 ja jugendtyylinen konttoriosa 1907. Karstalankakehräämö on vuodelta 1914 ja uusi karstalankakehräämö valmistui paja- ja värjäämörakennusten jatkoksi 1937. Tehdasalueen ja makasiinien tuntumassa oleva ns. Pinellan huvila rakennettiin 1906 isännöitsijän virka-asunnoksi. Se on toiminut taidemuseon toimitiloina vuodesta 1984. Keinusaarella toimi verkatehtaan lisäksi nahkatehdas, jonka tehdasrakennus ja tehtailijan asuinrakennus valmistuivat 1910.

Verkatehdas toimi vuoteen 1963, kaupunki lunasti alueen omistukseensa 1978, jonka jälkeen siitä on kehittynyt monipuolinen kulttuurikeskus. Aluetta on korjattu ja laajennettu 2000-luvulla.
 
Lisätietoa
Helena Rosén, Hämeenlinnan taidemuseorakennus - varhaisvaiheet ja kehitys taidemuseoksi. Proseminaariesitelmä, Jyväskylän yliopisto 4.4.1974.

Lauri Putkonen, Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat teollisuusympäristöt. Ympäristöministeriö. Kaavoitus- ja rakennusosasto. Tutkimus 4/1988. 1989.

Hämeenlinnan kuvataiteilijoita 1860-1960 (näyttelyjulkaisu). Hämeenlinnan Taidemuseon julkaisuja 1/1989, toim. Ulla Huhtamäki, Tiina Kaila, Taina Lammassaari ja Päivi Nieminen. Hämeenlinna 1989.

Henrik Lilius, Hämeenlinnan lääninsairaala. Carl Ludvig Engel 1778-1840. Näyttelykatalogi. 1990.

Inka-Maria Laitila, Hämeenlinnan vanhoja puistoja. Puistojen kaupunki, Hämeenlinnan vanhojen puistojen historiaa ja puistokulttuuria (näyttelyjulkaisu). Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo. Hämeenlinna 1995.

Lauri Putkonen ja Marja Ivars, Kyliä ja kortteleita. Hämeenlinnan ja Hattulan rakennuskulttuuriselvitys. Hattulan kunta. Hämeenlinnan kaupunki. Hämeenlinna 2003.

Rakennettu Häme. Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö. Hämeen liitto 2003.
 
kohteeseen sisältyy:  huvila; lainamakasiini; museo; muu teollisuusrakennus; sairaala, parantola;
ympäristön nykyluonne:  kaupunki;
 
Hämeenlinnan lääninsairaala. Elias Härö 1978
Hämeenlinnan lääninsairaala. Elias Härö 1978.
Verkatehtaan aluetta. Elias Härö 1975
Verkatehtaan aluetta. Elias Härö 1975.
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
palaute kohdetiedoista
sivun alkuun
 


© Museovirasto 2009