på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Rovaniemi Lappi
Korkalorinne ja Evakkotien rivitalot
Kuvaus
Korkalorinteen rivi- ja kerrostaloalue puistoineen sekä Evakkotien rivitaloalue edustavat sodanjälkeistä korkeatasoista kaupunkisuunnittelua ja aluerakentamista.

Korkalorinteen asuinalueen innoittajana on ollut Espooseen rakennettu Tapiola. Puutarhakaupunki-ihanteisiin perustuva asuntoalue Napapiirin tuntumassa on ollut Asuntosäätiön ja Rovaniemen kauppalan tavoitteena. Aluetta toteuttamaan valittu arkkitehti Alvar Aalto on asemakaavoittanut ja suunnitellut asuinalueen, jonka rakennukset muodostavat ehjän kokonaisuuden Korkalovaaran etelänpuoleisella ylärinteellä. 1950-luvun loppupuolella ja 1960-luvun alkupuolella rakennettu asuinalue koostuu kahdesta nelikerroksisesta kerrostalosta ja kolmesta kaksikerroksisesta rivitalorakennuksesta. 1990-luvun taitteessa alueen eteläosaan, Evakkotien varrelle on rakennettu yksikerroksinen rivitalo. Kerrostalot rajaavat etelään avautuvaa puistoaluetta ja suojaavat puistomaista piha-aluetta. Rivitalot erkanevat kerrostalojen alueelta viuhkamaisesti. Kaikkien asuntojen suunnittelu on perustunut tehokkaisiin pohjaratkaisuihin, maaston ja ilmasto-olojen huomiointiin. Myymäläkeskus ja lämpökeskus sijoittuvat kokoojakaduksi suunnitellun tien varteen, myymälätilat avautuvat pienelle aukiolle. Ulkoasultaan monivivahteisten rakennusten ulkoseinät ovat valkoiseksi maalattua tiiltä. Asuinaluetta ympäröivät viher- ja puistoalueet pohjautuvat maisema-arkkitehti Jussi Jänneksen suunnitelmiin.

Puolustusvoimien rakennuttama Evakkotien rivitaloalue on Timo ja Tuomo Suomalaisen suunnittelema ja muodostaa tiiviin ja yhtenäisen kokonaisuuden Korkalovaaran etelärinteen alaosassa. Evakkotien 1960-luvulla toteutettu tiivis rivitaloalue sijaitsee Aallon suunnitteleman asuinalueen lounaispuolella. Alueen 12 rivitaloa ja niiden 126 asuntoa on sijoitettu rinteeseen porrastetusti niin, että ne avautuvat etelään kun taas ylärinteen puoleiset rakennusosat suojautuvat mataline seinäpintoineen ja pienine ikkuna-aukkoineen pohjoisen viimoilta. Asuinalueen rakennukset ovat julkisivuiltaan valkoiseksi maalattua tiiltä, kuten As Oy Korkalorinteenkin rakennukset.
 
Historia
Rovaniemen kauppalan väkiluku kasvoi nopeasti sotien jälkeen siirtolaisten ja taloudellisen kehityksen ansiosta. Sodan tuhojen ja nopean kasvun seurauksena kauppala kärsi asuntopulasta vielä 1950-luvun puolivälissä.

Kauppalanjohtaja Lauri Kaijalainen näki asuntopulan yhdeksi ratkaisumalliksi Espoon Tapiolan ja edisti kauppalassa Asuntosäätiön rakentaman Tapiolan esikuvan mukaista alueellista asuntorakennustoimintaa.

Sopivaksi Asuntosäätiön ja kauppalan yhteistyöalueeksi katsottiin Korkalovaara, joka oli Aallon Poronsarvikaavassa osoitettu kuusikulmaisten pientalotonttien alueeksi. 1948 kaavamuutoksessa tontit oli muutettu nelinurkkaisiksi. Asuntosäätiö antoi Alvar Aallolle 1956 tehtäväksi asuinalueen suunnittelun. Aallon toimisto laati ensin suunnitelman, joka käsitti kolme erillistä asuntoaluetta, jotka liitettäisiin toisiinsa kokoojakadun avulla. Laajasta suunnitelmasta toteutettiin ainoastaan Korkalorinteen alue. Sopimuksen mukaan Asuntosäätiö rakennuttaisi Alvar Aallon suunnittelemat kerros-, rivi- ja ketjutalot sisältävän puutarhakaupunkimaisen asuntoalueen. Kauppala sitoutui suunnittelemaan ja toteuttamaan tiet ja kunnallistekniikan. Asuntojen rahoitus hoidettiin aravalainoin.

Aallon suunnitelman pohjalta laadittiin uusi asemakaava, joka vahvistettiin lokakuussa 1958. Aallon suunnitelmien toteuttaminen aloitettiin kesällä 1958 Sompiontieltä, jonka varrelle rakennettiin seuraavan vuoden aikana kerrostalo Rakovalkea ja rivitalo Korkalo sekä lämpökeskus ja myymäläkeskus.

Toisessa vaiheessa toteutettiin rivitalo Lapinjänkä ja kerrostalo Poroelo. Tanhuantien ja Poroelontien rakennukset valmistuivat kesään 1960 mennessä. Rakovalkean ja Poroelon kerrostalojen niveleksi alun perin ajateltu sauna korvattiin puurakenteisella pyörä- ja urheiluvälinesuojalla. Keskitien rivitalo Karpalo valmistui 1961. Alueen autotallit rakennettiin asunto-osakeyhtiön toimesta 1960-luvun alkupuolella ja ne pohjautuivat karkeasti Aallon luonnospiirustukseen.

Kaikkia Korkalorinteen alkuperäissuunnitelmaan sisältyneitä rakennuksia ei toteutettu rahoitusongelmien ja heikon kysynnän vuoksi. Rakentamatta jäivät lämpökeskuksen laajennus, eteläosan kolmen perheen rivitalot ja lastentarha. Alueen eteläosan yksikerroksinen viiden perheen rivitalo toteutui uusien suunnitelmien mukaan 1989. Korkalonrinteen yhteyteen ajatellut samaa väljää periaatetta noudattavat lähiöt jäivät rakentamatta. Korkalovaaraan rakennettiin myöhemmin betonielementtitekniikalla rakennettuja lähiöitä.

Evakkotien rivitalojen rakentaminen liittyy Pohjoiskalotin sotilaallisen merkityksen kasvuun 1950-luvun alkupuolella. Maailmanpoliittisen tilanteen kiristyessä Suomen puolustusvoimissa huolestuttiin Lapin sotilaallisesta tyhjiöstä. Tilannetta korjamaan perustettiin Sodankylään ja Rovaniemen maalaiskuntaan 1960-luvulla varuskunnat ja 1970-luvulla vielä Lapin lennosto. Puolustusvoimien henkilökuntaa varten rakennettiin mm. Evakkotien rivitalot. Suunnitelmat teki arkkitehtitoimisto Timo ja Tuomo Suomalainen 1963-1966. Rakentamisesta vastasi Puolustusministeriön rakennustyö ja alue valmistui 1970.
 
Lisätietoa
Susanna Runtti, ”Rovaniemi sota - ja jälleenrakennusvuosina 1939–1955”. Rovaniemen historia vuoteen 1990, jokivarsien kasvatit ja junantuomat. 1997.

Päivi Lukkarinen, Aalto Lapissa. Alvar Aallon Lapin tuotanto. Rovaniemen taidemuseon julkaisuja 1998.
 
kohteeseen sisältyy:  asuinkerrostalo; kaava-alue; kaupungin asuintalo; puisto;
ympäristön nykyluonne:  kaupunki;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Korkalorinteen asuinaluetta.

Evakkotien rivitaloaluetta.

Korkalorinteen rivitalo.
 
Kartta: Korkalorinne ja Evakkotien rivitalot
 
© Museovirasto 2009