Museovirasto

 PERUSHAKU

kohteet maakunnittain
 

KARTTAHAKU

maakuntakartta Lappi Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Pohjanmaa Pohjois-Savo Etelä-Savo Kymenlaakso Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme Uusimaa - itä Kanta-Häme Uusimaa - länsi Pirkanmaa Satakunta Varsinais-Suomi
Sodankylä Lappi

Luoston matkailukeskus

Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Luoston matkailukeskus
Kuvaus
Luoston matkailukeskuksen vanhin, yhtenäisesti kelohongasta rakentaen toteutettu osa on varhaisimpia Lappiin 1960-luvulta alkaen suuntautuneen toiminnallisen matkailun kohteita. Luoston lomakylä on vanhimpia Metsähallituksen maille toteutettuja Lapin lomakyliä.

Luoston matkailukeskuksen ydinosa poikkeaa rakennuskannaltaan muista Lapin matkailukeskuksista. Sitä leimaa yhtenäinen, kelohonkainen rakennustyyli joka on toteutettu niin hotelli- kuin lomarakennuskannassakin. Kelorakentaminen perustuu maanomistajana olleen metsähallituksen asettamaan ehtoon kelopuun käytöstä alueelle rakennettavien rakennusten julkisivumateriaalina. Ehtoa on toteutettu kautta linjan jätekatoksia, varastoja ym. piharakenteita myöten.

Matkailukeskuksen pohjoispuolella Ahvenlammen rannalla on metsähallituksen Metsä-Luoston vapaa-ajan rakennus, jonka ensimmäisessä rakennusvaiheessa on sovellettu kämppäarkkitehtuuria virkistysrakentamiseen. Metsä-Luosto on ensimmäisiä kelorakentamisen uuden vaiheen toteutuksia. Rakennukseen on tehty uusi majoitussiipi 1970-luvun puolivälissä. 1970- ja 1980-luvuilla pihapiiriä on täydennetty kelohonkaisilla rakennuksilla: suurella rantasaunalla, autotallilla ja vajalla.
 
Historia
Pyhä- ja Luostotunturien alue on ollut tärkeää peuranmetsästys- ja poronhoitoaluetta. Metsänhakkuut alueella alkoivat 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa, 1920- ja 1930-luvut olivat suursavottojen aikaa.

Matkailukäyttöön Metsähallituksen hallinnassa oleva Luoston alue otettiin 1960-luvun loppupuolella. Matkailun keskiluokkaistuessa 1960-luvulla alkoi toiminnallinen matkailu, etenkin laskettelusta tuli suosittu talviurheiluharrastus. Lapin laskettelukeskusten rakentaminen alkoi 1960-luvun puolivälissä.

Luoston maanvuokrasopimuksissa edellytettiin rakennuspiirustusten hyväksyttämistä Metsähallituksessa. Aluemetsänhoitaja tarkastutti suunnitelmat Arkkitehtitoimisto Lehmolalla ja hyväksytyiksi tulivat vain kelohongasta rakennetut rakennukset. Ulospäin näkyvät muuraukset tehtiin luonnonkivestä. Luoston alue kaavoitettiin 1983 ja kaavamääräykset edellyttivät edelleen kelohongan ja luonnonkiven tms. materiaalin käyttöä.

Metsä-Luoston kelohonkaisen majoitusrakennuksen vanhin osa valmistui 1970. Rakennuksen suunnitteli metsähallituksen henkilökunnan kurssi- ja virkistyskäyttöön Rovaniemellä toimiva Esko Lehmolan arkkitehtitoimisto. Rakennusta suunniteltaessa haluttiin yhdistää vaatimaton, luontoon sopiva ulkoasu ajanmukaisiin, korkeatasoisiin sisätiloihin. Esikuvana olivat metsätyökämpät ja huonejako oli alunperin suunniteltu pitkälti perinteistä kämppää vastaavaksi - rakennuksessa oli suuri sali, emännän huone, keittiö ja makuuhuoneita. Ulkoasun vanhahtavia piirteitä olivat kelon käyttö, malkakatto ja ikkunaluukut.
 
Lisätietoa
Anu Vauramo, Kämpiltä kelokyliin - Metsähallituksen suojellut rakennukset. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja, Sarja A No 4. Metsähallitus 1995.

Jarmo Lokio, Lapin kulttuuriympäristöohjelma. Lapin ympäristökeskus 1997.

Olavi Haapaporras, Hoitoalue kehityksen pyörteissä. Tornio 2006.

Harri Hautajärvi, Autiotuvista lomakaupunkeihin: Lapin matkailun arkkitehtuurihistoria. Aalto-yliopiston julkaisusarja. Doctoral dissertations 31/2014. Aalto-yliopsto 2014.
 
kohteeseen sisältyy:  matkailurakennus;
ympäristön nykyluonne:  tunturimaisema;
 
Hotelli Luosto Sodankylässä. Johanna Forsius 2007
Hotelli Luosto Sodankylässä. Johanna Forsius 2007.
Metsä-Luoston vapaa-ajan rakennus. Johanna Forsius 2007
Metsä-Luoston vapaa-ajan rakennus. Johanna Forsius 2007.
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
palaute kohdetiedoista
sivun alkuun
 


© Museovirasto 2009