 |
|
KARTTAHAKU |
|
| Jyväskylä | Keski-Suomi | |
Jyväskylän Harju ja Vesilinna |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Jyväskylän Harju ja Vesilinna | ||
| Kuvaus | ||
| Jyväskylän kaupungin tunnukseksi mainitulla, jääkauden lopulla syntyneellä Harjulla on sen luonnonhistoriallisen luonteen lisäksi kulttuurihistoriallista merkitystä kaupungin ensimmäisenä luonnonpuistona ja erilaisten tapahtumien pitopaikkana. Harju on kaupunkipuistona verrattavissa esimerkiksi Kuopion Väinölänniemeen.
Harju rajaa Jyväskylän ensimmäisessä asemakaavassa rakennetun ruutukaava-alueen harjumuodostelmaan. Harjulla on huomattava kaupunkikuvallinen merkitys vanhan ja uusien alueiden jakajana ja kaukomaiseman muovaajana. Harjun korkeimmalla kohdalla sijaitsee vesitorni, Vesilinna. Rakennuksessa toimivat Jyväskylän yliopiston luonnontieteellinen museo sekä ravintola. Harjulle nousevat kiviportaat, joiden alapäässä Yliopistonkadulla on liuskekivinen oleskelutasanne suihkulähteineen 1960-luvulta. Portaat ovat osa kävely- ja kulttuurimatkailureittiä Harjun historiaa ja maisemaa kuvaavine infotauluineen. Harjun urheilukenttä on tunnettu yleisurheilukilpailuistaan sekä erityisesti pesäpallokenttänä. Jyväskylän Suurajojen pikataipaleiden näyttämönä Harju tunnettiin laajalti. Harjulla on kuvanveistäjä Pauli Koskisen veistos "Palloa pelaavat pojat" vuodelta 1951. |
||
| Historia | ||
| Syrjälänharju eli Harju on syntynyt jääkauden lopulla, kun mannerjäätikkö pysähtyi noin sadaksi vuodeksi ilman viilentymisen seurauksena paikoilleen ja muodosti ns. reunamuodostuman. Syrjälänharjun nimi juontuu Syrjälän maatilasta, jonka maista valtio lahjoitti osan 1837 Jyväskylän kaupungin perustamiseksi. Harju rajasi Jyväskylän kaupungin rakennettua aluetta aina 1910-luvulle asti, jonka jälkeen Harjun takainen kaupunki- ja lähiöasutus on kasvanut tasaisesti.
1925 rakennetut kiviportaat ovat arkkitehti Gunnar Wahlroosin suunnittelemat ja kaupungininsinööri J.E. Järvilehdon rakennuttamat. Portaita on 1960-luvun alussa uudistettu kaupunginarkkitehti Erkki Kantosen suunnitelmin. Harjun pesäpalloilusta kuuluisa urheilukenttä rakennettiin niin ikään ensimmäisen kerran jo 1926. Kaupunginarkkitehti Olavi Kivimaan suunnittelema, vuosina 1951-1953 rakennettu Vesilinna jatkaa Harjun laelle 1887 rakennetun puisen näkötornin perinteitä näköalatasanteineen. Erityisesti 1950-luvulla Vesilinna tunnettiin merkittävänä Jyväskylän seudun matkailukohteena. |
||
| Lisätietoa | ||
| Hannu Kiiski, Jyväskylän Harju. Keski-Suomi VIII. Jyväskylä 1968.
Eila Korpiaho, Jyväskylän vanhat puistot. Jyväskylän Puutarhaseura 1896-1986. Jyväskylä 1986. Päivi Andersson, Jyväskylän kaupungin rakennusinventointi 1983-1986 ja Jyväskylän täydennysinventointi 1995-1999. Anu Eerikäinen, Keski-Suomen maakunnallisesti merkittävät rakennukset ja kulttuuriympäristöt 2003, Keski-Suomen museo. |
||
| kohteeseen sisältyy: matkailurakennus; puisto; urheilurakennus; | ||
| ympäristön nykyluonne: metsämaisema; | ||
Jyväskylän Vesilinna. Jari Heiskanen 2007. |
Jyväskylän Vesilinnan julkisivua. Jari Heiskanen 2007. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
PERUSHAKU