på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Lumijoki Pohjois-Pohjanmaa
Kankaanpääntien kylämaisema
Kuvaus
Kankaanpääntien tiivis ja rakennuskannaltaan pohjalaista rakennustapaa hyvin edustava nauhakylä on edustava esimerkki pohjoispohjalaisten jokivarsikylien asutusrakenteesta.

Lumijoen kirkonkylän halki virtaavan kapean Lumijoen pohjoisrannalla kulkevan kylätien varrelle on keskittynyt tiivis kirkonkylän kantatalojen rakennusryhmä. Pihapiirien vanhimmat rakennukset ovat 1700-luvulta. Perinteistä kirkonkylän rakennuskantaa on mm. raitin varrella kirkkoherranpappila sekä kansakoulun vanhat rakennukset ja 1896 rakennettu nuorisoseurantalo. Kirkonkylän kansakoulu on saanut tilansa Teron tilan kolmessa vaiheessa rakennetusta päärakennuksesta. Välillä kansalaisopiston käytössä ollut talo on uudelleen kunnostettu koulukäyttöön vuosituhannen taitteessa.

Pihapuusto ja jokivarren kasvillisuus, rakennusrivistön pohjoispuolella avautuvat pellot ja joen itäpuolella kohoava lakeuden suurin tiilikirkko kuuluvat jokipartaan maisemakuvaan. Päätytornillinen pitkäkirkko on kauaksi näkyvä maisemallinen kiinnekohta hieman ympäröivää maastoa korkeammalle mäelle rakennettuna.

Historiallinen Pohjanmaan rantatie rajaa kylämaisemaa sekä idässä että pohjoisessa.

Kankaanpääntien kylämaisema on osa Limingan lakeuden valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta.
 
Historia
Lumijoen alue oli keskiajalla karjalaisten nautinta-aluetta. Asutushistoriallisesti alue kuului Liminkaan ja sen varhaisin pysyvä asutus oli osa Pohjanmaan rannikon yhtenäistä asutusta.

Lumijoella rantaniityt suosivat karjanhoitoa ja Pohjois-Suomen suurimmat karjatilat löytyivät jo 1500-luvun lopulla nykyisen Lumijoen alueelta. Lumijoen asukasluku alkoi kasvaa 1700-1800-luvulla. Kankaanpääntien kantatilat muodostuivat 1700-luvulla.

Lumijoen kappeli perustettiin Limingan seurakuntaan 1684. Lumijoen nykyinen, seurakunnan kolmas, kirkko vihittiin 1890. Limingan seurakuntaan kuulunut Lumijoki erotettiin itsenäiseksi 1899, mikä toteutui 1917. Pitäjän kolmas kirkko, nykyinen tiilikirkko valmistui 1890. Sen suunniteli Oulun lääninarkkitehti Johan Lybeck ja rakennusmestarina oli Johan Karjalahti. Rakentaminen toteutettiin pääosin talkootyönä. Mahtavan kokonsa ja alueella poikkeuksellisen rakennusmateriaalinsa vuoksi kirkko sai kansan suussa nimen ”Lakeuden katedraali”. Vanha hautausmaa kirkon ympärillä jäi käytöstä 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa.
 
Lisätietoa
Lumijoen, Tyrnävän ja Temmeksen kirkot. Suomen kirkot 18. Museovirasto 1992.

Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet. Osa 2. Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliitto 1993.

Arvokkaat maisema-alueet. Maisema-aluetyöryhmän mietintö osa 2. Helsinki 1993.

Anneli Salmela, Käden jälki. Lakeuden kulttuuriympäristö ja sen hoito. T&E-keskus julkaisu 6, 2001.

KirjastoVirma 2001-2005 www-sivusto: Lakeuden kulttuuripolku. Opas Limingan, Lumijoen, Rantsilan ja Tyrnävän kulttuurikohteisiin. http://www.kirjastovirma.fi/lakeudenkulttuuripolku/ (9.10.2009).
 
kohteeseen sisältyy:  kirkko; koulu; kylä; pappila; seurantalo; talonpoikaistalo; tie;
ympäristön nykyluonne:  agraarimaisema;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Lumijoen kirkko.
 
Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun:
Kankaanpääntien kylämaisema
 
© Museovirasto 2009