 |
|
KARTTAHAKU |
|
| Muhos | Pohjois-Pohjanmaa | |
Päivärinteen parantola |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Päivärinteen parantola | ||
| Kuvaus | ||
| Päivärinteen parantola on sekä sijoituspaikaltaan että arkkitehtuuriltaan hyvä esimerkki 1930-luvulla Suomeen rakennetuista keuhkotautiparantoloista.
Parantolan tiiviin rakennusryhmän kokonaisuuteen kuuluu Jussi ja Toivo Paatelan 1931 suunnitteleman funktionalistisen sairaalarakennuksen lisäksi tähän liittyvät kiviportaat, entinen ylilääkärin asunto, ns. lääkärien talo sekä neljä asuinkerrostaloa 1950-luvulta. Viisikerroksisen sairaalarakennuksen Oulujoen puoleinen osa ja lounaispääty ovat alkuperäiset, mutta laajennukset ovat muuttaneet rakennuksen ulkoasua. Samaan aikaan suunniteltu entinen lääkärien talo edustaa pohjoismaista klassismia, jossa on funktionalismin piirteitä. Jokirantaan rajoittuva lähiympäristö on alun perin luonteeltaan puistomainen. Sairaalan alue sisältyy Oulujoen kulttuurimaisemaan ja sairaalarakennus on huomattava maamerkki jokilaaksossa. Oulujoen laakso on valtakunnallisesti arvokas maisema-alue. |
||
| Historia | ||
| 1800-luvun lopulla keuhkotautikuolleisuus Suomessa lisääntyi, minkä vuoksi 1900-luvun alussa rakennettiin useita pieniä tuberkuloosiparantoloita ja hoitolaitoksia kuntien ja järjestöjen toimesta. Parantoloiden rakentaminen oli vilkasta erityisesti 1920- ja 1930-luvulla, kun 1927 oli säädetty tuberkuloosiasetus ja 1929 laki kunnallisten tuberkuloosiparantoloiden ja mielisairaanhoitolaitosten valtionavusta.
Parantolat sijoitettiin kuivalle kangasmaalle. Sijainnin tuli olla suojattu ja sumuton. Puhtaaseen ilmaan hiekkaharjulle rakennetussa valoisassa parantolassa ajateltiin parantumisen edellytysten toteutuvan. Auringonvalon vaikutus paranemiseen huomioitiin suuntaamalla rakennus ja potilashuoneet luonnonvalon kannalta optimaalisesti. Ravintoa ja lepoa käytettiin parannuskeinoina ja hoitoon kuului ns. hallimakuu, jonka takia laajat makuuhallit ja lepoparvekkeet olivat tyypillisiä arkkitehtonisia piirteitä. Ensimmäisen maailmansodan jälkeisessä modernistisessa arkkitehtuurissa pelkistetty rakennus haluttiin suunnitella paitsi toiminnalliseksi myös terveelliseksi, hygieeniseksi ja valoisaksi. Päivärinnan tuberkuloosiparantolan sairaalarakennus valmistui Toivo ja Jussi Paatelan suunnittelemana 1931. Lääkärien asuinrakennus suunniteltiin samanaikaisesti. Parantolarakennusta laajennettiin 1950-luvun puolivälissä korottamalla ruokasalisiipeä. Henkilökunnan asuintalot valmistuivat 1959 Jaakko Paatelan suunnitelmin. Tuberkuloosipotilaiden vähentyessä parantola muutettiin 1970-luvun aikana keuhko- ja reumasairaalaksi ja sittemmin kuntoutussairaalaksi. |
||
| Lisätietoa | ||
| Matti Huurre ja Jouko Vahtola, Oulujokilaakson historia. 1991.
Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet. Osa 1. Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliitto 1993. Arvokkaat maisema-alueet. Maisema-aluetyöryhmän mietintö, osa 2. Helsinki 1993. Maija-Liisa Bäckström. Päivärinteen parantola – Päivärinteen sairaala 1932-1982. Sl, sa. Liisa Ahlstén, Päivärinteen kuntoutus- ja opetussairaala elää opiskelun tahdissa. Sairaalalehti 1-2/2001. |
||
| kohteeseen sisältyy: sairaala, parantola; | ||
| ympäristön nykyluonne: metsämaisema; taajama; | ||
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
PERUSHAKU