på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Sievi Pohjois-Pohjanmaa
Korhoskylä
Kuvaus
Sievin Korhoskylä on hyvin säilynyt sekä kylärakenteensa, sitä ympäröivän maiseman että rakennuskantansa osalta.

Korhoskylän eli Asemakylän rungon muodostaa vanha maantie ja sen vaikutuspiiriin sijoittunut rakennuskanta. Kylän vanhinta kerrostumaa edustaa Korhosen pihapiiri, joka muodostuu Ylitalon ja Järvirannan rekisteritiloista. Tien toisella puolen on Kiviluodon pihapiiri. Oulu-Seinäjoki-radan rautatieasema ympäristöineen 1880-luvulta on puolestaan antanut kylälle toisen nimen ja vaikuttanut erilaisten palveluiden rakentumiseen kylätien varteen.

Ylitalon ja Järvirannan rakennukset muodostavat umpipihan, jossa on kaksi asuinrakennusta, pitkä aittarivi, talli ja kaksi liiteriä navetan ollessa pijapiirin ulkopuolella. Pihapiirin pohjoissivulla sijaitsevan Järvirannan asuinrakennuksen vanhimmat osat ovat mahdollisesti 1600-luvulta. Kivirannan pihassa on kaksi asuinrakennusta, joissa on toiminut mm. kauppa ja majatalo. Lisäksi pihassa on kellari ja liiteri sekä tien suuntainen navetta.

Sievin rautatieasema on rakennettu pysäkin tyyppipiirustusten mukaan 1884-1886 ja laajennettu poikkipäädyllä 1908 (B. Granholm). Asemapäällikkö Mäkeläisen 1921 rakennuttama kaksikerroksinen asuinrakennus noudattaa asemarakennuksen arkkitehtuuria. Korhosen koulu on vuodelta 1896.

Kylän vanhoista kauppataloista on kylätien varrella vielä mm. Sairasen uusrenessanssityylinen kauppahuone. Kylän koulu on Sievin vanhin koulurakennus.
 
Historia
Korhoskylän ensimmäiset tilalliset 1660-luvulla olivat Korhosia. Vanha Korhosen tila jaettiin Ylitaloksi ja Järvirannaksi. 1800-luvun lopulla Ylitalosta erotettiin vuokratila, Kiviluoto.

Oulu-Seinäjoki-radan (1886) ja rautatieaseman tulo vilkastutti Korhoskylää, jota ruvettiin kutsumaan Asemakyläksi. Rautatien vaikutuksesta asemakylästä muotoutui vilkas kylä, missä kuljetettiin puutavaraa ja rahtia. Kylälle syntyi mm. kauppahuoneita ja majoitusliikkeitä.
 
Lisätietoa
Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet. Osa 3. Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliitto 1993.

Anne Ruuttula-Vasari (toim.), Sievistä sommaan näkköön: Sievin historiaa. Sievin kunta 1993.

Pasi Kovalainen ja Anna Louekari, Pohjois-Pohjanmaan talonpoikaisarkkitehtuuria. Oulu 1994.

Sari Alajoki, Kirkoilta kareille. Ylivieskan seutukunnan kulttuuriympäristöstä. Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksen julkaisuja 22, 2005.

Ylitalo-Korhonen, Sievi. Britta Passoja (toim.), Viisikanta - hyvää rakennussuojelua. Oulun läänin rakennussuojelupalkinnot 1990-2005. Pohjois-Pohjanmaan kulttuuriympäristötoimikunta, Rakennustieto Oy 2008.

Matti Salo, Vilja- ja tervataloudesta voitalouteen : maatalouden muutos Sievissä ja Kalajokilaaksossa vuosina 1850-1920. Studia historia septentrionalia 54. Pohjois-Suomen historiallinen yhdistys 2008.
 
kohteeseen sisältyy:  kauppa- ja liikerakennus; koulu; kylä; liikenteenrakennus; pihapiiri; talonpoikaistalo; tie;
ympäristön nykyluonne:  taajama;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun
 
Kartta: Korhoskylä
 
© Museovirasto 2009