Museovirasto

 PERUSHAKU

kohteet maakunnittain
 

KARTTAHAKU

maakuntakartta Lappi Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Pohjanmaa Pohjois-Savo Etelä-Savo Kymenlaakso Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme Uusimaa - itä Kanta-Häme Uusimaa - länsi Pirkanmaa Satakunta Varsinais-Suomi
Kolari Pello

Tornionlaakson raudanvalmistushistorian kohteet

 
Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Tornionlaakson raudanvalmistushistorian kohteet
Kuvaus
Kaaraneskosken masuuni on pohjoisin varhaiseen vuorimalmin käsittelyyn liittyvä 1700- ja 1800-lukujen taitteen masuuni ja osa Ruotsin vallan aikaista laajempaa Könkäsen ruukkiin liittyvää masuuniketjua. Suomen puoleiseen Lappiin kaavailluista masuuneista, harkkohyteistä ja vasarapajoista vain Kaaraneskoski toteutui.

Kaaraneskosken masuunin raunio vuodelta 1805 todistaa uraauurtavasta, varhaisesta ponnistuksesta jalostaa luonnosta saatavia raaka-aineita teollisesti Pohjois-Suomessa. Tämä piirteen merkitystä lisää se, että Lappi kytkeytyy maamme taloushistoriaan enemmän puun, kaivannaisten ja energian hankinta-alueena kuin teollisuuden sijoituspaikkana.

Masuunin harmaakivinen alaosa on säilynyt eheänä rakennelmana voimalaitoksen patoaltaassa, jonka vedenpinta vaihtelee ja nousee ajoittain lasku- ja puhallusaukkojen korkeuteen. Muodostunut keinotekoinen saari on teollisuushistoriallisena muinaisjäännöksenä ja vesimaiseman elementtinä poikkeuksellinen ja ainutlaatuinen.

Kolarin kunnan alueella on säilynyt nykyään Ruotsin puolella olevien ruukkien raudanvalmistushistoriaan liittyviä malmilouhoksia Juvakaisen maalla Niesanjokivarressa sekä hiilimiiluja Lappeankankaalla.
 
Historia
Ruotsin puoleinen Könkäsen ruukki sai Kaaraneskosken (Karanäsin) masuunia varten privilegion 1795 ja ryhtyi sen rakentamiseen 1804. Puhaltamaan päästiin seuraavana vuonna, mutta toiminta päättyi viimeistään 1807 - ilmeisesti ylivoimaisiin rakennusteknisiin vaikeuksiin ja saatavilla olleen vuori- ja järvimalmin huonon laadun vuoksi. Hylätty sulatto raunioitui.

Vähä-Vietoselta Miekonjärvelle virrannut Kaaraneskoski padottiin voimalaitosta varten 1953. Lähistön kohteista ilmeisesti ainakin Kaaranesin tila on historiallisesti liittynyt masuuniin.
 
Lisätietoa
E. Laine, Suomen vuoritoimi 1809-1882, III. Historiallisia tutkimuksia XXXI, 3. 1952.

Meri Kauppi-Kaila, Momman veljesten kaivostoimintaa 1600-luvulla. Tornionlaakson vuosikirja 1994.

Jarmo Lokio, Lapin kulttuuriympäristöohjelma. Lapin ympäristökeskus. Rovaniemi 1997.

"Lapin kulttuuriympäristöt tutuksi" -inventointihanke 2004-2008, aineistot. Lapin ympäristökeskus.
 
Päivitetty tieto
Kohteen Kaaraneskosken masuuni sijaintitieto korjattu 1.11.2011.
 
kohteeseen sisältyy:  muinaisjäännös;
ympäristön nykyluonne:  metsämaisema;
 
Juvakaisenmaan malmikenttää Niesanjokivarressa. Lapin kulttuuriympäristöt tutuksi -hanke 2007
Juvakaisenmaan malmikenttää Niesanjokivarressa. Lapin kulttuuriympäristöt tutuksi -hanke 2007.
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
palaute kohdetiedoista
sivun alkuun
 


© Museovirasto 2009