på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Rautjärvi Etelä-Karjala
Hiitolanjoen voimalat
Kuvaus
Hiitolanjoen voimalat liittyvät Saimaan vesistöalueen puunjalostusteollisuuden historiaan. Voimalaitosten merkitystä lisää niiden alkuperäinen laitteisto.

Hiitolanjoki on 53 km pitkä Simpelejärvestä Laatokkaan laskeva joki, josta 8 km virtaa Suomen puolella. Suomen puolella olevat neljä koskea, Juvakankoski, Ritakoski, Lahnasenkoski ja Kangaskoski, on valjastettu sähköntuotantoon. Rajantakaisessa Hiitolanjoessa on ollut voimalaitoksia Kalliokoskessa (1919) ja Syrjäkoskessa (1924).

Simpeleen tehtaitten Hiitolanjoen yläjuoksulle sijoittuneen tuotantoalueen yhteydessä on edelleen toiminnassa Juvankosken voimalaitos (1948). Kolmikerroksiseen rakennukseen on sijoittunut myös muita toimintoja, alunperin tehtaan keskusvarasto ja korjaamo.

Ritakosken vesivoimalaitos on Ylä-Ritakosken myllyn paikalle 1920 valmistunut selkeälinjainen, klassistisia piirteitä ilmentävä, tiilinen koneasemarakennus. Vanha tekninen laitteisto on osittain säilynyt.

Lahnasenkoski on Hiitolanjoen vesivoimaloista vanhin (1911). Siellä on myös yksi harvoista ja tiettävästi vanhin säilyneistä puurakenteisista konehuoneista Suomessa. Vanha tekninen laitteisto on säilynyt käyttämättömänä uusien rinnalla.

Kangaskosken voimala (1925) on samalla paikalla aiemmin toimineen Kangaskosken puuhiomon ja paperitehtaan (1901-1920) paikalla. Tehtaasta on jäljellä vain kivijalkoja. Kangaskosken voimalassa otettiin ensimmäisenä käyttöön Suomessa valmistettu Kaplan-tyyppinen turbiini (Tampella Oy, 1924). Kangaskoski onkin yksi parhaiten 1920-luvun asunsa säilyttäneitä voimalaitoksia maassamme. Merkittävää on, että alkuperäinen koneisto on yhä toiminnassa.
 
Historia
Hiitolanjoki on ollut muinainen vesireitti, kalastusjoki, kuljetus- ja uittoväylä sekä myllyjen, sahojen, puunjalostus- ja paperitehtaiden sekä vesivoimaloiden voimanlähde.

Hiitolanjoen Juvankoskelle perusti parikkalalainen liikemies Matti Roiha 1890-luvun loppuvuosina paperitehtaan. Jyrkässä vesiputouksessa on ollut myllyjä ja survimia 1700-luvulta alkaen. Matti Roihan hankkeesta ehti 1898 -1901 toteutua tiilinen tehdasrakennus, orastava yhdyskunta ja vesisaha ennen perustetun Paperitehdas Osakeyhtiö Atlaksen vararikkoa. Toimintaa jatkoi vuodesta 1906 Ab Simpele.

Ab Simpele osti läheisen Kangaskosken paperitehtaan 1920. Kauaskantoisempi askel oli Simpeleen, Myllykosken ja Jämsänkosken tehtaiden yhdistyminen samana vuonna Yhtyneet Paperitehtaat Osakeyhtiöksi. Järjestelyn pontimena oli turvata kahden ensimmäisen tehtaan sellun saanti. Myöhemmin yhtymään fuusioitui Valkeakosken paperitehdas.

Hiitolanjoen teollisuushistorian elävöittämiseksi on vireillä Hiitolanjoen museo- ja kulttuuripolkuhanke.
 
Lisätietoa
Ingwald Sourander, Simpele pappersbruk 1896-1920, Kangaskoski pappersbruk 1901-1925. 1951.

Matti Autio ja Toivo Nordberg, Vuosisata paperiteollisuutta. I. Valkeakosken, Simpeleen, Myllykosken ja Jämsänkosken paperiteollisuuden vaiheet Yhtyneet Paperitehtaat osakeyhtiön perustamiseen saakka. Valkeakoski 1972.

Toivo Nordberg, Vuosisata paperiteollisuutta. II. Yhtyneet Paperitehtaat osakeyhtiö 1920-1951. Valkeakoski 1980.

Ukko Könni, Ukko ja Toivo Nordberg, Simpeleen tehtaiden kahdeksan vuosikymmentä 1906 - 1986. Yhtyneet Paperitehtaat Oy 1986.

Turkka Myllykylä, Suomen kulttuurihistoriallisesti arvokkaat sähköä tuottavat vesivoimalaitokset. Inventointi. 1995-1999. Museovirasto, Fortum Oyj (IVO Oy).

Timo Kantonen, Metsäliitto-yhtymän toimipaikkojen rakennushistoriallinen inventointi. Museovirasto 2000.

Mirja Nylander, Hiitolanjoen teollisuushistoriallinen museoalue- ja maisemapolkuhanke. "Kuinka vesivoima on synnyttänyt kulttuuriympäristön". Esiselvitysraportti. 2.3.2003.

Hiitolanjoki-yhdistys ry:n ja Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy:n internet-sivut: http://www.hiitolanjoki.fi/ (9.8.2007)
 
kohteeseen sisältyy:  voimalaitos;
ympäristön nykyluonne:  agraarimaisema; taajama;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun
 
Kartta: Hiitolanjoen voimalat
 
© Museovirasto 2009