 |
|
KARTTAHAKU |
|
| Hirvensalmi | Etelä-Savo | |
Kissakosken kanava ja tehdasalue |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Kissakosken kanava ja tehdasalue | ||
| Kuvaus | ||
| Kissakosken kanava on vanhimpia 1800-luvun alussa virinneen Suomen koskenperkaus- ja kanavoimishankkeen tuloksista ja se liittyy 1900-luvun alun puunjalostusteollisuuden vaiheisiin.
Kissakosken teollinen ympäristö rakentuu 1850-luvulla valmistuneen Kissakosken kanavan ympärille. Metsäiseen ympäristöön 1900-luvun alussa syntyneestä laajasta teollisuusyhdyskunnasta on jäljellä punatiilinen Kissakosken paperitehtaan tuotantorakennus 1920-luvulta, 1932 rakennettu voimalaitos sekä tehtaaseen liittyvät arkkitehti Waldemar Aspelinin suunnittelemat johtajiston ja työväen asuinrakennukset sekä 1916 valmistunut kansakoulu. |
||
| Historia | ||
| Mäntyharjun reitin Kissakosken kanava toteutettiin maassamme 1800-luvun alussa käynnistyneiden koskenperkaus- ja kanavoimishankkeiden tuloksena 1831-1851.
1800-luvun alkupuolella perustettu Koskenperkausjohtokunta jatkoi jo Ruotsin vallan aikana aloitettuja koskien raivauksia. Pyrkimyksenä oli parantaa kulkuyhteyksiä, estää tulvia ja lisätä muokattavaa peltoalaa järvenlaskuilla. Puulaveden laskemismahdollisuuksia tutkittiin 1819. Hirvensalmen kirkonkylän länsipuolella oleva Kissakosken kaivanto Liekunesta pieneen metsälampeen avattiin 1831-1842. Vuosina 1853-1854 kanavaa syvennettiin, jonka jälkeen Puulan vesipinta laski lähes kaksi metriä. Puulaveden vedet laskivat tämän jälkeen Mäntyharjun kautta Kymijokeen aikaisemman Päijänteen sijasta. Muutos synnytti rannoille vesijättömaita, jotka eivät odotuksista huolimatta kuitenkaan soveltuneet viljelyskäyttöön. Lisäksi tulvat lisääntyivät alajuoksulla. Vesijättömaa tarjosi kuitenkin pohjan, jossa tervaleppä voi itää ja kasvaa suotuisissa olosuhteissa. Tervaleppäesiintymiä on Puulan ympäristössä. (Ks. Hirvensalmen kirkonkylä ja tervaleppäranta.) Teollisuus tuli Kissakoskelle 1907, jolloin perustettiin Oy Kissakoski Ab ja rakennettiin puuhiomo ja paperitehdas. Hiokkeesta valmistettiin valkeata ja värillistä paperia etupäässä Venäjän markkinoille. Puurakenteinen tehdas paloi 1920, minkä jälkeen paperituotanto lakkasi. Puuhiokkeen valmistus jatkui ja uusi paperitehdas rakennettiin tiilestä. Teollisuuslaitos siirtyi 1922 Kymiyhtiön omistukseen, jolloin tuotantosuunnaksi tuli pelkästään puuhioke. Kissakosken puuhioketta toimitettiin Kuusankosken tehtaille. Kanavan varrelle perustettiin 1926 sähkövoimalaitos. Hiomon toiminta lakkasi 1939. Kanavapadon yhteyteen rakennettiin uusi voimalaitos 2010-luvulla. |
||
| Lisätietoa | ||
| E.G. Palmén, Äldre och nyare sjöfällningen och sjöfällningsförsök i vårt land. Fennia 20. Kuopio 1903.
Victor Hoving, Kymmene Aktiebolag 1872-1947. Helsingfors 1947. Etelä-Savon rakennusperintö. Kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet. Etelä-Savon seutukaavaliitto, julkaisu 14, 1984. Turkka Myllykylä, Suomen kanavien historia. Merenkulkuhallituksen julkaisu 1991. Jyri Kokkonen, Toivo Rautanen, Mikkelin vesi- ja ympäristöpiirin alueen vanhat vesilaitokset. Vesi- ja ympäristöhallitus 1995. Sanna Kekkonen, Puulaa pitkin, Suonnetta soutaen. Ihmisiä ja ilmiöitä Hirsvensalmelta. Hirvensalmen kunta 2003. |
||
| kohteeseen sisältyy: huvila; kanava; koulu; puunjalostustehdas; työväen asuintalo; voimalaitos; | ||
| ympäristön nykyluonne: metsämaisema; | ||
Kissakosken voimala ja kanavan sulkuportteja. Wiki Loves Monuments, CC BY-SA 4.0 Tiia Monto 2018. |
Kissakosken kanava, taustalla paperitehdas. Wiki Loves Monuments, CC BY-SA 4.0 Tiia Monto 2018. |
Kissakosken paperitehdas. Timo-Pekka Heima 2007. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
PERUSHAKU