på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Savonlinna
Punkaharjun laivareitin huvilat
Kuvaus
Saimaan huvilarakentamisen alkuvaihetta ja sen yhteyttä sisävesiliikenteen ja matkailun kehittymiseen edustavat esimerkillisesti niin kapean Moinsalmen kautta avattu laivareitti Savonlinnasta Punkaharjulle kuin laivareitin varrelle rakennetut laiturit, väylämerkit ja huvila-asutuskin.

Saimaan järviliikenteen tärkeimpiin ja kuuluisimpiin lukeutuvan laivareitin varrelle rakentunut huvila-asutus on ajalta, jolloin Savonlinnan ja Punkaharjun kylpylöiden ja luontomatkailun suosio lomailijoiden keskuudessa lisääntyi. Savonlinnalaisten rakennuttamat 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun hirsihuvilat, joista monissa on kansallisromanttisia piirteitä, ovat paikallisten rakennusmestareiden suunnittelemia ja ilmentävät pikkukaupungin porvariston kesäasumista itäsuomalaisessa järvimaisemassa.

Savonlinnan edustan saarilla sijaitsevat mm. Harjuniemen, Kapasaaren ja Takkusaaren huvilat. Simunan empirevaikutteinen huvila sijaitsee Pienen-Simunan saaressa. Moinselän saarilla, Kivi-, Huopa- ja Ritosaaressa, on kolme 1910-luvun huvilaa. Punkaharjun puolella Moinsalmessa on yhtenäinen huvila-alue, joihin kuuluvat mm. Peltoniemen jugend-huvilat, Lummesaaren korkeimmalla kohdalla kohoava huvila ja Männistön huvila.

Laivareitti Savonlinnasta Punkaharjulle on nykyään matkailukäytössä. Joitakin höyrylaivaliikenteen kauden laitureita ja niiden jäänteitä on jäljellä, kuten Kivisaaren huviloiden laituri ja Ritosaaren Purnuinniemessä kylän yhteinen laivalaituri. Laivareitin varrella on vanhoilla paikoilla kymmenen kummelia.
 
Historia
Pihlajaveden höyrylaivareitistö syntyi 1870-luvulta lähtien. Liikennöinti oli vilkkainta 1900-luvun alussa. Savonlinna-Punkaharju -reitin laivat kulkivat Väistönselän kautta kunnes Moinsalmi ruopattiin 1892 ja matka lyheni huomattavasti. Moinsalmea oikaistiin ja perattiin vielä 1904 ja 1907. Punkaharjun suosittu laivareitti palveli niin saariston ja huviloiden asukkaita kuin matkailijoitakin. Reittiliikenteen laivoja olivat mm. Osuuskunta I sekä Punkaharju I ja II. Laivaliikenteen sujuminen ja matkustajien palvelu varmistettiin rakentamalla laivareiteille runsaasti laitureita. Paikallisreitin väylä merkittiin kummeleilla.

Pihlajaveden saariin laivareitin varrelle rakennettiin runsaasti huviloita 1800-1900-lukujen vaihteessa ja 1900-luvun alkuvuosikymmeninä.

Savonlinnan edustan huviloista kirkkoherra Saraste rakennutti Harjuniemen huvilan 1908 ja pankinjohtaja Jaakko Staven Kapasaaren huvilan 1910-luvulla. Simunan huvilan, jota mm. Savonlinnan kaupunginjohtaja on käyttänyt, rakennutti 1890-luvun alussa Savonlinnan kaupunki. Ravintoloitsija John Bergströmin Takkusaaren huvilan 1915 suunnitteli rakennusmestari Lauri Korhonen.

Moinselän saarien huviloista kaksi – Kivisaaren ja Huopasaaren huvilat – rakennutti ja suunnitteli Mölsenin suku. Mölsenin sisarusten Kivisaaren huvila 1890-luvun lopulta paloi uutena ja rakennettiin uudestaan samanlaiseksi. Hallitusneuvos Bror-Filip Mölsen suunnitteli ja rakennutti Huopasaaren huvilan 1915. Asessori Backvalen rakennutti Varmalahden huvilan 1916 Ritosaareen.

Punkaharjun puolelle Moinsalmea savonlinnalainen rakennusmestari Rikhard Rosegren rakennutti ja mahdollisesti myös suunnitteli sekä Muistolan (1919-1920) että Peltoniemen (1917-1918) jugend-henkiset huvilat. Männistön huvilan rakennutti koneenhoitaja Viktor Salo 1916, 1920-luvulla huvilan ulkoasua muutettiin arkkitehti Salmenlinnan suunnitelmien mukaisesti. Lummesaaren 1920 valmistuneen huvilan rakennutti apteekkari Walter Åkersten ja suunnitteli rouva Ethel Åkersten.
 
Lisätietoa
K.I. Karttunen, Saimaan vesistön höyrylaivaliikenteen 100-vuotishistoria. Helsinki 1945.

Etelä-Savon rakennusperintö. Kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet. Etelä-Savon seutukaavaliiton julkaisu 114. Etelä-Savon seutukaavaliitto Mikkeli 1984.

Anne Viisteensaari, Pihlajaveden saariston rakennusinventointi. Painamaton raportti, Savonlinnan maakuntamuseo 1997.

Eeva-Liisa Kauppinen, Kesä Saimaalla. Huvilakulttuuria Savonlinnan seudulla. Savonlinnan maakuntamuseo 1998.

Esko Kuusisto (toim.), Elävä Saimaa. Helsinki 1999.
 
kohteeseen sisältyy:  huvila; kausiasunto; pihapiiri;
ympäristön nykyluonne:  kulttuurimaisema; metsämaisema;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun
 
Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluuun:
Punkaharjun laivareitin huvilat
 
Savonlinna Punkaharjun laivareitin huvilat
 
© Museovirasto 2009