| Kuvaus |
Vojakkala ja Topeno ovat etelähämäläisiä talonpoikaisia ryhmäkyliä, joiden kylärakenne on hyvin säilynyt ja rakennuskanta edustaa ajalleen tyypillistä, hyvin säilynyttä talonpoikaisrakentamista.
Topenon kylän kantatalot, Hemmo, Sorri, Hurri ja Suutari, sijaitsevat selkeänä rivinä Topenojoen ja maantien varrella. Hemmon ja Hurrin 1800-luvulla rakennetut, suuret hirsiset päärakennukset muodostavat vanhan kylätontin eli isokylän liikenteellisen ja maisemallisen solmukohdan. Kylän rakennettu ympäristö on pääosin 1910- ja 1920-luvulta. Kyläkeskus on muodostunut koskipaikan tuntumaan. Joen rannoilla on merkkejä pitkästä myllyperinteestä. Iso-Peuran ja Hokkalan kantatalot sijaitsevat kyläkeskuksen ja joen eteläpuolella ns. pikkukylässä. Iso- ja pikkukylän väliin jää 1899 rakennettu ja 1923 laajennettu koulurakennus.
Kaartjärven pohjoisrannalla sijaitseva Vojakkala on Lopen vanhimpia kyliä. Kylän rakennukset sijaitsevat tiiviinä rykelmänä tienristeyksessä. Kylää ja vanhimpia kyläpeltoja rajaavat etelässä järvi ja muualla metsäalue. Vanhalla kylätonttilla sijaitsevat Kallelan, Lukanan ja Siukolan kantatilojen talouskeskukset. |
| |
| Historia |
Topenon kylä mainitaan kirjallisissa lähteissä ensimmäisen kerran 1470 ja Vojakkalan kylä on asutettu todennäköisesti jo 1200-luvulla. Kylätontilla sijaitsevien Siukolan, Lukanan ja Kallelan päärakennukset ovat rakennettu tai laajennettu nykyiseen kokoonsa 1900-luvun alkuun mennessä. Kallela toimi kestikievarina 1800-luvun loppupuolella. Pekkala ja Ollikala siirtyivät isonjaon jälkeen kylän itäpuolelle.
Topenon peltoalue on ollut lähes nykyisen laajuinen jo 1800-luvun alussa. Kylän vanhimpia nimeltä tunnettuja taloja ovat Hurri, Tirra, Hemmo, Suutari, Sorri, Hokkala ja Peura. Kylä on isostajaosta lähtien ollut jakautuneena vanhan kyläkeskuksen muodostamaan isokylään ja Vähä-Peuran, Iso-Peuran ja Hokkalan tilakeskusten muodostamaan pikkukylään, joskin pikkukylän paikalla asutusta on ollut jo 1600-luvulla. Hemmo ja Hurri sijaitsevat vanhoilla kylätonteilla ja ovat toimineet kestikievarina tai käräjätalona. |
| |
| Lisätietoa |
Rakennettu Häme. Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö. Hämeen liitto 2003.
Teija Ahola, Rakennusinventointi – Loppi. Hämeen ympäristökeskuksen moniste 100/2005. Hämeen ympäristökeskus, Lopen kunta 2005.
1600-luvun maakirjakartat: http://www.virtuaaliyliopisto.fi/maakirjakartat |
| |
| kohteeseen sisältyy:
kylä;
talonpoikaistalo;
|
| ympäristön nykyluonne:
agraarimaisema;
|
| |
PERUSHAKU