på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Ähtäri Etelä-Pohjanmaa
Ähtärin kirkonseutu
Kuvaus
Ähtärin kirkko on Pohjanmaan kirkkoarkkitehtuurissa harvinainen 1930-luvulla rakennettu moderni kirkkorakennus. Kirkko hallitsee maisemallisesti kirkonkylän vanhaa ydintä, jonka liike- ja kaupparakennukset ovat säilyneet 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alkupuolen asussa.

Ähtärin kirkko sijaitsee muuta maastoa korkeammalla Hankolankankaalla. Nykyinen vuonna 1937 valmistunut arkkitehti Bertel Liljeqvistin suunnittelema kirkko on järjestyksessä neljäs samalla paikalla. Vaaleaksi rapatun pitkäkirkon torni kohoaa 54 metrin korkeuteen. Professori Vilho Sjöströmin vuonna 1906 maalaama alttaritaulu on peräisin edellisestä, palaneesta kirkosta ja se kuvaa Jeesuksen vuorisaarnaa malleinaan ähtäriläiset ihmiset Ähtärijärven maisemissa. Kirkon katto- ja seinämaalaukset on tehnyt taiteilija Antti Salmenlinna.

Kirkkoaukiota reunustavat pitäjänmakasiini, kirkkoveneille rakennettu venekatos sekä hautausmaalla oleva arkkitehti Touko Saaren piirtämä siunauskappeli vuodelta 1963. Kirkkomaalle vapaussodan muistomerkin on suunnitellut Alpo Sailo ja talvi- ja jatkosodan muistomerkin Ilmari Virkkala.

Ähtärin vanha keskusta on kirkon länsipuolella. Asuin- ja liikerakennuksista koostuva kirkonkylän rakennuskanta on lähinnä 1800-luvun lopusta ja 1900-luvun alkupuolelta. Alkulantien eteläpuolella ovat Ollinkulma, Alkula, Tötterman, Mimmilä ja Kuntala eli vanha kunnantupa.

Katulinjassa sijaitsevassa, 1800-luvun lopussa rakennetussa Alkulan talossa on toiminut ensin Säästöpankki ja myöhemmin posti. Ollinkulman päärakennus 1800-luvulta on siirretty paikalleen ja uudistettu kunnanlääkärin taloksi 1913. Rakennus on korjattu 1987-1988 päiväkodiksi.

Alkulan vieressä sijaitseva Töttermanin talo on 1910-luvulla perustetun Ähtärin Sähkö Oy:n osakkaan, liikemies Fredrik Nikolai Töttermanin rakennuttama. Rakennus on siirretty viereiseltä Mimmilän tontilta ja sen vanhassa osassa on edelleenkin liikehuoneistoja. Mimmilä on sekin kauppias Töttermanin rakennuttama. Alun perin Mimmilä on rakennettu Helsingin Osakepankin taloksi, ilmeisesti 1914-1915. Rakennuksessa on ollut eri pankkien toimipiste aina vuoteen 1958 asti ja sen jälkeen se on ollut pääasiassa asuinkäytössä.

Kuntala on paikalleen Ouluveden rannalta Markunniemestä 1876-1877 siirretty entinen kappalaisen pappila. Yksikerroksinen puurakennus on ollut Ähtärin alkuperäinen kunnantupa, ja se on toiminut kunnantalona aina nykyisen kaupungintalon valmistumiseen asti 1951.
 
Historia
Ähtärin ensimmäinen kirkko vuodelta 1657 purettiin seuraavalla vuosisadalla. Kolmas kirkko rakennettiin 1847, mutta se paloi 1935. Seurakunnan nykyinen, neljäs kirkko rakennettiin 1937 arkkitehti Bertel Liljeqvistin suunnitelmien mukaan.

Ähtärin keskus rakentui kirkon läheisyyteen Hankolanmäelle. Kirkonkylän pääraitti oli Alkulantie, jonka varrelle keskittyivät kauppa ja palvelut. 1800-luvun loppupuolella rakennettu rautatie veti asutusta ja liike-elämää vähitellen puoleensa, ja keskusta siirtyi etelämmäs asemanseudulle.
 
Lisätietoa
Eino Nyyssölä, Entistä Ähtäriä. 1976.

Juhani Viertola, Ähtärin historia 1865–1918; 1918–1980. Vanhan Ruoveden historia III:6/1-2. Ähtärin kaupunki 1988-1989.

Lakeuden kirkot. Jyväskylä 1997.

Riitta Jaakkola, Vesiteitä kyliin ja kirkolle. Ähtärin kulttuuriympäristöohjelma. Länsi-Suomen ympäristökeskus, Etelä-Pohjanmaan liitto, Ähtärin kaupunki 2009.
 
kohteeseen sisältyy:  hautausmaa; kauppa- ja liikerakennus; kirkko; kylä; lainamakasiini; siunauskappeli;
ympäristön nykyluonne:  taajama;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Ähtärin kirkko.

Ähtärin kirkon ympäristöä.
 
Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun:
Ähtärin kirkonseutu
 
© Museovirasto 2009