på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Orivesi Pirkanmaa
Längelmäen kirkonkylä
Kuvaus
Längelmäen kirkonkylä on poikkeuksellisen hyvin 1900-luvun alkupuolen asussa säilynyt pienen ja syrjäisen, mutta vauraan pitäjän keskus, missä 1770-luvun kirkon ympäristöön on rakennettu 1800-luvulta 1950-luvulle mennessä tyypilliset kunnalliset ja kaupalliset palvelut.

Längelmäen kirkonkylä on rakentunut rikkonaiseen, kapeiden lahtien ja laaksojen muodostamaan viljelymaisemaan, jossa pellot viettävät Kirkonlahteen, Junkilanlahteen ja osin Pitkäjärven rannoille. Kylän nykyinen rakennuskanta ulottuu 1700-luvulta 1950-luvulle. Kirkonkylä peltoaukeineen ja talonpoikaistaloineen on säilyttänyt hyvin 1900-luvun alun aikaisen luonteensa.

Maisemaa hallitsee rakennusmestari Antti Piimäsen johdolla 1772 rakennettu länsitornillinen pitkäkirkko. Kirkon lähellä on Längelmäen pitäjän lainamakasiini. Kirkonkylän keskustassa on kylän tärkein rajattu raittitila, jonka varrella on mm. entinen pankin rakennus. Kylän länsiosassa on kirkonkylän entinen kansakoulu ja kunnalliskoti. Kirkon ja hautausmaan välillä ovat Vanhatalon ja Uusitalon tilat. Poukan tila on Junkinlahdenlahden rannalla kirkonkylän keskustasta länteen.
 
Historia
Längelmäen seurakunta perustettiin 1640, jolloin myös Orivesi sai Längelmäen kappelikseen. Ensimmäinen kirkko rakennettiin 1641 Karvian kylään. Kirkko oli ahdas ja sen maapohja oli huono, joten uusi kirkko päätettiin rakentaa toisaalle. Sijainnista oli useita ehdotuksia, mutta lopulta kirkon paikaksi valittiin Hakosalmi aiempaa keskempää pitäjää. Kirkolle päätettiin samalla rakentaa uusi tie Hiukkaalta. Hakosalmen kylän vanhimpien talojen, 1797 halotun Talolan ja Poukan historia ulottui 1500-luvulle.

Mestari Antti Piimänen valittiin kirkon rakennusmestariksi 1767 ja paanukattoinen kirkko valmistui syksyllä 1772. Kirkon tornia korjasi mestari Matti Åkerblom-Pärnä 1794. Laudoituksen tekivät mestarit Matti Fri ja Elias Enqvist 1846-1848. Kirkko korjattiin 1896 arkkitehti J. Stenbäckin suunnitelmin. Pitäjän lainamakasiini rakennettiin mahdollisesti 1824.
 
Lisätietoa
Längelmäveden seudun historia I. Längelmäen historia I. Forssa 1949.

Längelmäveden seudun historia II. Längelmäen historia II. Hämeenlinna 1954.

Kristiina Kokko, Längelmäen alueen maisemia ja rakennusperintöä: Längelmäen kulttuuriympäristöohjelma. Längelmäen kunta/Jämsän kaupunki 2007.
 
kohteeseen sisältyy:  hautausmaa; kirkko; koulu; kylä; pappila; talonpoikaistalo;
ympäristön nykyluonne:  kirkonkylä;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Längelmäen kirkko ja kirkonkylää.

Längelmäen kirkon länsipääty.
 
Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun:
Längelmäen kirkonkylä
 
© Museovirasto 2009