på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Loppi Kanta-Häme
Santamäen kartanomaisema
Kuvaus
Santamäen kartano kuuluu pieniin etelähämäläisiin kartanoihin, joiden monipuolinen rakennettu ympäristö edustaa useita historiallisia vaiheita ja tyylipiirteitä. Paloheimo -suvun vaiheiden kautta Santamäen kartano liittyy Riihimäen seudun teolliseen historiaan.

Kartanoalue on rakentunut useassa vaiheessa ja käsittää mm. kolme eriaikaista päärakennusta. Santamäen kartanomiljöötä leimaa hoidettu puisto ja sitä ympäröivät pitkät kiviaidat. Länsipuolella Santamäen kartanon maisema yhdistyy Launosten kartanon peltoihin ja rakennettuun ympäristöön.

Santatamäen pihapiirissä on kolme päärakennusta 1800- ja 1900-luvun alkupuolelta. Rakennuksiin liittyy puisto ja maisemaa jäsentävät pitkät koivurivit. Aluetta kiertää kiviaita. Talousrakennuksista vanhimpia ovat hirrestä salvotut viljamakasiini ja talli 1870-luvulta. Työväen asuinrakennukset ovat 1890- ja 1910-luvuilta. Kivikartanon pihapiirissä on vesitornirakennus 1890-luvulta. Santamäen kartanoon on liittynyt myös monipuolista tuotantotoimintaa.
 
Historia
Santamäki on muodostunut vähitellen 1800-luvulla. Tila oli vanha herraskartano, jonka kantatilana oli kolmannes Seppälän säteriratsutilaa.

Hjalmar G. Paloheimo (Brander) avioitui Santamäen kartanon tyttären Elin Hernbergin kanssa 1889 ja osti samana vuonna kartanon Hernbergin perikunnalta. Paloheimon myöhemmin merkittäväksi kasvanut teollisuustoiminta sai alkunsa Santamäen kartanon yhteyteen 1890 perustetusta pienestä yksiraamisesta sahalaitoksesta. Sahojen lisäksi Paloheimo oli osakkaana Riihimäen lasitehtaassa. Myös Paloheimon tiiliteollisuus käynnistyi pienestä 1890-luvun puolivälissä Santamäen kartanoon rakennetusta tiilitehtaasta. Paloheimon teollisen toiminnan painopiste siirtyi 1900-luvun alkupuolella Lopelta enemmän Riihimäen suunnalle.

Santamäen kartanon vanhin päärakennus rakennettiin useassa eri vaiheessa 1800-luvulla, sen vanhimmat osat ovat mahdollisesti 1700-luvun puolelta. Uusi päärakennus valmistui 1894 arkkitehti H.R. Helinin piirustusten mukaan. Rakennuksen koristeellisessa julkisivussa on nähtävissä alkavan kansallisromantiikan piirteitä. Santamäen tiilitehtaan perustamisen jälkeen tiilen käyttö lisääntyi ja kartanon yhteyteen rakennettiin talous- ja tehdasrakennuksia tiilestä. Uusin päärakennus valmistui 1920 arkkitehti Yrjö Sadeniemen piirustusten mukaan. Nykyiseen asuunsa rapattu tiilirakennus korjattiin 1939.

Launosten kartanoa edeltänyt Launosten kylä oli 1800-luvun loppupuolelle saakka Kerolanmäellä Pihtojan viljelylaaksossa. Mäellä oli 1539 maakirjan mukaan seitsemän taloa. Ryhmäkylä hajosi 1860-luvulla. Samalla viljelysten ympäröimällä mäellä on edelleen Launosten kartanon talouskeskus. Kartano muodostui 1680-luvulla kolmesta Göran Brünoville lahjoitetusta tilasta. Launosten kartanon myöhäistä uusklassismia edustava päärakennus valmistui 1878.
 
Lisätietoa
Hämäläisia kartanoita ja suurtiloja. Toim. Eino Jutikkala ja Gabriel Nikander. Helsinki 1946.

Jorma Kallenautio, Lopen historia kunnallisen itsehallinnon aikana 1. Lopen kunta, seurakunta ja manttaalikunta. 1976.

Rakennettu Häme. Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö. Hämeen liitto 2003.

Teija Ahola, Rakennusinventointi – Loppi. Hämeen ympäristökeskuksen moniste 100/2005. Hämeen ympäristökeskus, Lopen kunta 2005.
 
kohteeseen sisältyy:  kartano; puisto;
ympäristön nykyluonne:  agraarimaisema;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun
 
Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun:
Santamäen kartanomaisema
 
© Museovirasto 2009