på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Tampere Pirkanmaa
Hämeenpuisto
Kuvaus
Tampereen Hämeenpuisto on 1830-luvun kaupunkisuunnitteluun liittyvä pisin yhtenäinen puistokäytävä Pohjoismaissa. Hämeenpuisto ja sitä reunustavat eri vuosikymmeninä rakennetut merkittävät julkiset rakennukset ja asuinkerrostalot muodostavat historiallisesti kerroksellisen, mittakaavaltaan yhtenäisen kaupunkitilan.

Yli kilometrin mittainen Hämeenpuisto johtaa esplanadi-tyyppisenä katuna Tampereen kaupungin kannaksen halki Näsijärveltä Pyhäjärvelle.

Hämeenpuiston neljä suoraa puurivistöä koostuvat lehmuksista ja vaahteroista. Puiston varrelle sijoittuu runsaasti merkittävää rakennuskantaa, 1800-1900-luvun vaihteen kouluja ja tehdasyhtiöiden rakennuksia, 1880-1980 välisenä aikana rakennettuja julkisia rakennuksia sekä 1900-luvun asuinkerrostaloja. Puiston puolivälissä, Hämeenkadun länsipäässä, on uusgoottilainen Aleksanterin kirkko (Decker 1881) ja sitä ympäröivä Pyynikin kirkkopuisto. Hämeenpuistoa reunustavat lisäksi mm. Laivayhtiön talo (Federley 1908, Tiitola 1939), Länsipuisto (Kallio 1927), Amurinlinnan kortteli (Bryggman 1950-54), Finlaysonin pikkupalatsi (Thesleff 1897), pääkirjasto Metso (Pietilät 1986), Tuulensuu (Strömmer 1928), Aleksanterin koulu (Sjöström 1873, Calonius 1886, Lönn 1903), Työväentalo (Tiitola 1899, Pettersson 1905, Heikki Kaartinen 1912, B. Strömmer 1930), Tampereen Työväen teatteri (arkkitehtitoimisto Marjatta ja Martti Jaatinen 1985), Pyynikin koulu (Lönn 1899, 1931) ja Klingendahlin tehdasrakennus (Petterson 1897, 1904, 1905).

Hämeenpuiston veistoksiin lukeutuvat mm. Viktor Janssonin Vapaudenpatsas (1921), Lauri Leppäsen Minna Canthin patsas (1951) ja Heikki Varjan Uutinen (1981). Hämeenpuiston päätteitä, Näsinpuistoa ja Eteläpuistoa, koristavat sen merkittävimmät veistokset: Emil Wikströmin Näsinpuiston suihkukaivo (1913) ja Eteläpuistossa Wäinö Aaltosen Osuustoimintamonumentti (1950).
 
Historia
Hämeenpuisto hahmoteltiin ensimmäistä kertaa C. L. Engelin laatimassa asemakaavassa 1830. Tuolloin puistokatu sijoittui kaupungin rakennetun alueen länsirajalle ja sen tehtävänä oli estää palojen leviäminen kaupungin uuden ja vanhan osan välillä. Uusi osa, samoin kuin Engelin kaavan osoittama Esplanadi, sijoittui osin kaupunkilaisten viljelysten eli plantaasien alueelle. Plantaasit peruutettiin kaupungille ja 1850-luvulta alkaen nykyisen Hämeenpuiston vartta ryhdyttiin rakentamaan Engelin asemakaavan mukaan. Tonttialueen ja kaupunkilaisten plantaasien välinen alue oli ollut asuttua jo ennen vuotta 1810.

Vuoden 1865 tulipalossa nykyisen Hämeenpuiston keskivaiheilta tuhoutui puisto- sekä tonttialuetta. Arkkitehti C.A. Edelfelt laati tulipalon jälkeen asemakaavan, joka levensi puiston nykyiseen 60 metriin. Puiston vanhin osa istutettiin 1875-1879 kaupunginpuutarhuri K.J. Gauffinin johdolla Satamakadun ja Puuvillatehtaankadun välille. 1800-luvun lopulla nuoren teollisuuskaupungin istutukset kilpailivat tasollaan Helsingin ja Turun kanssa. Puistoa jatkettiin myöhemmin ja se ulottui 1903 mennessä Eteläpuistoon. Kauppakadun ja Puuvillatehtaankadun välille istutettiin vaahteroita ja Hämeenkadusta etelään lehmuksia. Kokonaisuudessaan puisto valmistui 1909.

Puuvillatehtaankadun ja Näsijärvenkadun välille perustettiin 1917-1919 lasten leikkipuisto, joka uudistettiin oleskeluaukioksi 1990-luvulla. Puiston nimi vaihdettiin 1936 Esplanadista Hämeenpuistoksi. Puistoa uusittiin jo ennen sotia ja viimeiset keskirivin puut poistettiin 1947. Hämeenkadun ja Eteläkadun välillä tehtiin nuorennusleikkaus 1956 ja puita kaadettiin tautien vuoksi 1970-luvulla. Puuston uusimista on jatkettu 1990- ja 2000-luvulla.
 
Lisätietoa
Viljo Rasila, Tampereen historia II. Tampere 1984.

Maunu Häyrynen, "Kaupunkipuisto 1800-luvulla". Ars Suomen taide 4. 1989.

Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998. Tampereen kaupungin ympäristötoimi kaavoitusyksikkö 1998.

Tampereen kaupungin viherosaston www-sivu. Tampereen puistoja. Hämeenpuisto. http://www.tampere.fi/ytoteto/puisto/index.htm (10.1.2006).
 
kohteeseen sisältyy:  asuinkerrostalo; katutila; kirkko; muu kulttuurirakennus; muu teollisuusrakennus; puisto; seurantalo; teatteri;
ympäristön nykyluonne:  kaupunki;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Hämeenpuistoa pohjoispää.

Hämeenpuiston julkisia rakennuksia, Pyynikin koulu, Tampereen Työväen Teatteri ja työväentalo.

Osuustoimintamonumentti Eteläpuistossa. Vasemmalla Klingendahlin tehdasrakennus.
 
Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun:
Hämeenpuisto
 
© Museovirasto 2009