| Kuvaus |
Kärsämän kylä on esimerkki Pohjois-Pohjanmaan jokivarsikylien takamaille, maantien varteen syntyneestä ulkotila-asutuksesta.
Kärsämän kylä sijaitsee soisen maaston keskellä avautuvalla kapealla peltoaukealla, jonka halki virtaa pieni mutkitteleva Kärsämänjoki. Kärsämän kylän tilat ovat entisiä Temmeksen, Limingan ja Lumijoen ulkotiloja. Kylä koostuu useasta itsenäisestä, umpipihan muotoon rakennetusta pihapiiristä, joissa on runsaasti historiallisesti arvokasta rakennuskantaa, niin päärakennuksia kuin harmaita talousrakennuksia. Kylällä ja rakennusryhmillä on voimakas historiallinen leima.
Kylän halki kulkeva maantie on 1700-luvun lopulla linjatun Savon kesätien paikalla. |
| |
| Historia |
Rantsilan alue oli 1100-luvulta lähtien pirkkalaisten ja myös karjalaisten eränautinta-aluetta. Pääosa pysyvästä asutuksesta tuli alueelle keskiajan lopulla 1500-luvulla lähinnä Savosta.
Oulusta alkanut Savontie rakennettiin kesämaantieksi 1770 luvun lopulla ja 1780 alkupuolella. Reitti kulki Kärsämän kylän poikki, ja vuoden 1806 tiekartassa Kärsämän talossa oli kestikievari. Kärsämän kylään perustettiin 1900-luvun alussa Suomen viimeinen käytössä ollut hevoskiertoinen meijeri sekä seurantalo.
Kärsämän kylä liitettiin 2001 Rantsilaan, joka puolestaan yhdistyi Siikalatvaan 2009. |
| |
| Lisätietoa |
Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet. Osa 2. Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliitto 1993.
Käden jälki. Lakeuden kulttuuriympäristö ja sen hoito. Lakeuden seutukunta 2001. |
| |
| kohteeseen sisältyy:
kylä;
pihapiiri;
talonpoikaistalo;
talousrakennus;
|
| ympäristön nykyluonne:
agraarimaisema;
|
| |
PERUSHAKU