 |
|
KARTTAHAKU |
|
| Evijärvi | Etelä-Pohjanmaa | |
Lassilan taloryhmä |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Lassilan taloryhmä | ||
| Kuvaus | ||
| Evijärven Jokikylässä sijaitsevat Lassilan talot edustavat harvaanasutun Pohjanmaan suomenkielisen sisämaaseudun talonpoikaista rakentamistapaa. Niitä ympäröivä agraarimaisema Välijoen varressa kuuluu Etelä- ja Keski-Pohjanmaan sekä ruotsalaisen Pohjanmaan rajalla sijaitsevan Evijärven vanhimpaan asutusalueeseen.
Lassilan taloryhmä muodostuu kolmesta vierekkäisestä asuinrakennuksesta, jotka periytyvät 1700-luvun lopulta. Punamullatut pohjalaistalot ovat puolitoistakerroksisia ja voimakkaasti korostetulla räystäslistalla varustettuja. Jokikylä sijaitsee nimensä mukaisesti Lappajärvestä Evijärveen virtaavan Välijoen varrella. Jokireitti jatkaa Ähtävänjokena kohti Pedersöreä ja Pietarsaarta. |
||
| Historia | ||
| Evijärvelle muodostui pysyvää asutusta jo 1400-luvulla, ja 1540-1550-luvulla alueella oli jo vahvaa ruotsalais- ja savolaisasutusta. Ensimmäiset talot sijoittuivat Ähtävänjoen vesistön vanhan kulkureitin varteen, järvi- ja jokikalastuksen kannalta edullisille paikoille.
1500-luvun lopulla ja 1600-luvulla alueelle syntyi muutamia uusia taloja. Evijärvellä mainitaan 13 taloa 1548: Norr-Ena, Söder-Ena, Kniivilä, Pesonen, Kultalahti, Särkijärvi, Lassila, Kirsilä, Åby, Honkiniemi, Kerttu-Kurvi, Kautiainen ja kaksi Lassilaa. Talot sijaitsivat Inankylässä, Särkijärvellä, Evijärven länsi- ja etelärantojen läheisyydessä, Haapajärvellä ja Evijärven kylässä. Jokikylä (maarekisterissä Jokela) erotettiin isojaon yhteydessä 1790-luvun lopulla Evijärven kylästä. Asutus laajentui 1700-luvun lopulla ja 1800-luvun jälkipuoliskolla. Vielä 1700-luvulla kantatalot pysyivät jakamattomina huolimatta isojaosta. Toimeentulo saatiin karjatalousvaltaisesta maataloudesta ja kalastuksesta, ja 1600-luvun puolivälistä 1800-luvun lopulle myös tervanpoltosta. Välijoessa oli 10-12 jauhomyllyä, ja metsissä kymmeniä tervahautoja. Jokea seuraava, Evijärven halki kulkeva Lappajärven ja Pietarsaaren välinen tie oli kuljettavassa kunnossa jo 1600-luvun lopulla. |
||
| Lisätietoa | ||
| Perinnealbumi. Etelä-Pohjanmaa I. Vaasa 1981.
Heikki Junnila ja Heikki Rantatupa (toim.), Toivo Nygård (toim.), Järviseudun historia I-III. Vaasa 1983, Kokkola 1990. Joki, kylä - ajanvirta. Kirja Evijärven Jokikylästä. Jokikylän kotiseutupiiri. Alajärvi 1996. Tapio Salminen et al., Pohjanmaan kautta. Tiet ja liikenne Pohjanmaalla keskiajalta 1990-luvulle. Tielaitos. Jyväskylä 1997. Eija-Liisa Kangas, Evijärven kunnan kulttuurihistoriallisesti merkittävät rakennukset ja rakennelmat. Painamaton inventointi. Evijärven kunta 1998. Evijärven kunnan kotisivut. Kylät, Jokikylä, Historiikki. http://jokikyla.evijarvi.fi/historiikki.html (7.2.2008). |
||
| kohteeseen sisältyy: pihapiiri; talonpoikaistalo; talousrakennus; | ||
| ympäristön nykyluonne: agraarimaisema; | ||
Lassilan taloryhmä Evijärven Jokikylässä. Johanna Forsius 2006. |
Jokelan, Mäkipellon ja Yli-Lassilan talot Evijärven Jokikylässä. Johanna Forsius 2006. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
PERUSHAKU