Museovirasto

 PERUSHAKU

kohteet maakunnittain
 

KARTTAHAKU

maakuntakartta Lappi Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Pohjanmaa Pohjois-Savo Etelä-Savo Kymenlaakso Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme Uusimaa - itä Kanta-Häme Uusimaa - länsi Pirkanmaa Satakunta Varsinais-Suomi
Pori Satakunta

Riihikedon koulukorttelit

Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Riihikedon koulukorttelit
Kuvaus
Porin Riihikedossa on poikkeuksellisen laaja ja monipuolinen koulualue. Julkiseen rakentamiseen kaavoitetulle alueelle on 1900-luvun alkuvuosikymmeninä rakennettu kokonaisia katunäkymiä muodostavia, tielinjaan rajautuvia kouluja sekä perusopetukseen että ammatilliseen koulutukseen.

Alueen vanhin koulu on 1912 valmistunut monumentaalinen Cygnaeuksen kansakoulu. Koulun edustan Cygnaeuksen puisto on Puistokadun puistoakselin pääteaukio, toisena päätteenä on Raatihuone ja Raatihuoneenpuisto. Cygnaeuksen puistossa on kuvanveistäjä Emil Cedercreutzin Äestäjä–veistos, joka paljastettiin 1920. Myös koulun sisätiloissa on Cedercreutzin reliefejä. Koulun takana olevaa sisäpihaa reunustaa ruokala 1950-luvulta.

Cygnaeuksen puistoaukion laidalla oleva Karhulinna on nykyään Steinerkoulu. Talo on alun perin rakennettu suojeluskunnalle 1928. Sisätilat ovat muuttuneet, mutta suojeluskuntataloille ominainen klassistinen ulkoarkkitehtuuri on säilynyt.

1930-luvun kouluja ovat Cygnaeuksen kansakoulun vieressä Porin suomalaisen yhteislyseon koulu laajennuksineen sekä sen vieressä entinen Tyttöjen ammattikoulu. Yhteislyseon tunnuspiirre on pyöristetty ulkokulma, johon sijoittuu koulun pääporras.

Tyttöjen ammattikoulun viereen 1950-luvulla rakennettu laaja Poikien ammattikoulu koostuu nelikerroksisesta keskiosasta, kaksikerroksisista itä- ja länsisiivistä, joita reunustavat pohjoispäässä ja sisäpihalla yksikerroksiset osat. Lisäksi sisäpihalla, Porilaistenkadun varrella sijaitsee entinen valimo ja autonkorjaajalinjan rakennus. Rakennuksen tyypillistä 1950-luvun kouluarkkitehtuuria kuvastavat kahitiiliset ja sokkelistaan liuskekivetyt julkisivut ovat monin osin säilyneet, suurimmat muutokset ovat 1980-90-luvuilta.
 
Historia
Cygnaeuksen kansakoulu valmistui Porin silloisen kaava-alueen ulkopuolelle 1912. Cygnaeuksen koulun suunnittelukilpailun voitti arkkitehti Usko Nyström ja rakennustyöt käynnistettiin 1910.

Arkkitehti Harald Andersin laati kaupungin kasvuun varautuvan Porin yleisasemakaavan 1923. Kaavasta toteutui Porin IX kaupunginosa, jonne rakennettiin Andersinin kaavan mukaan mm. monia julkisia rakennuksia, ennen kaikkea suuri joukko kouluja.

Porin suojeluskuntatalo Karhulinna vihittiin 1928. Rakennuksen piirsivät arkkitehti Gunnar Wahlroos ja rakennusmestari Hjalmar Siren. Porin seudun Steinerkoulu muutti Karhulinnaan 1999.

Porin suomalaisen yhteislyseon koulu valmistui 1934 arkkitehti Elsa Arokallion suunnittelemana. Koulua on myöhemmin laajennettu.

Tytöille tarkoitettu Teljän ammattikoulu (nykyinen Porin palveluopisto) rakennettiin 1936-1938 arkkitehtina Oiva Viljanen. Poikien ammattikoulu (nykyinen Porin palveluopisto) valmistui 1952. 1980-1990-luvuilla rakennuksen keskiosassa ja itäsiivessä toteutettiin mittavia muutostöitä, jotka vaikuttivat myös ulkoasuun. 2005 rakennuksen länsisiiven muutostyö vaikutti myös osan julkisivuihin.
 
Lisätietoa
Jussi Koivuniemi, Joen rytmissä. Porin kaupungin historia IV. Porin kaupunki. Hämeenlinna 2004.

Lauri Putkonen, Satakunnan rakennusperintö. Satakuntaliitto. Painamaton inventointi 2005.
 
kohteeseen sisältyy:  koulu; koulu; puisto;
ympäristön nykyluonne:  kaupunki;
 
Cygnaeuksen kansakoulu ja puisto Riihikedossa. Timo-Pekka Heima 2007
Cygnaeuksen kansakoulu ja puisto Riihikedossa. Timo-Pekka Heima 2007.
Koulurakennuksia Porin Riihikedossa, etualalla Karhulinna, taaempana Porin suomalainen yhteislyseo. Timo-Pekka Heima 2007
Koulurakennuksia Porin Riihikedossa, etualalla Karhulinna, taaempana Porin suomalainen yhteislyseo. Timo-Pekka Heima 2007.
Porin suomalainen yhteislyseo. Timo-Pekka Heima 2007
Porin suomalainen yhteislyseo. Timo-Pekka Heima 2007.
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
palaute kohdetiedoista
sivun alkuun
 


© Museovirasto 2009