Museovirasto

 PERUSHAKU

kohteet maakunnittain
 

KARTTAHAKU

maakuntakartta Lappi Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Pohjanmaa Pohjois-Savo Etelä-Savo Kymenlaakso Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme Uusimaa - itä Kanta-Häme Uusimaa - länsi Pirkanmaa Satakunta Varsinais-Suomi
Pori Satakunta

Porin Vanha hautausmaa

Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Porin Vanha hautausmaa
Kuvaus
Porin Vanha hautausmaa on esimerkki 1800-luvun alun kirkosta ja kaupunkiasutuksesta erillään olevasta hautausmaasta. Se kuvastaa muutoksia paitsi hautaustavoissa myös puutarhataiteen ja hautamuistomerkkien kauneusihanteissa.

Porin vanha ruutukaava-alueen länsipuolella oleva, nyttemmin käytöstä pois jäänyt hautausmaa on vaikuttava kokonaisuus. Kiviaidan rajaamalla, luonteeltaan puistomaisella hautausmaalla on kolmisensataa hautamuistomerkkiä. Muistomerkkien joukossa on peltisiä, valurautaisia ja kivisiä hautamuistomerkkejä, joille klassilliset muodot ja aiheet ovat leimallisia. Monien sukuhautojen ympärillä on valurautainen aita.

Hautausmaan aidan eteläpuolella olevalla, VI kaupunginosan yhtenäisen katunäkymän rajaamassa puistossa on arkkitehti Bertel Strömmerin 1935 suunnittelema tyyliltään funktionalistinen punatiilinen vesitorni. Se on osa aikakauden keskeistä teollisuus-, varasto- ja teknisten laitosten rakennustyypistöä, jossa funktionalismin muotokieli sai toteutuksensa. Korkea torni on kaupunkikuvallisesti merkittävä.
 
Historia
Vuoden 1801 Porin suuren kaupunkipalon jälkeen ehdotettiin kirkon ympärillä olleen huonokuntoisen hautausmaan siirtämisestä kaupungin ulkopuolelle. Keskustassa sijaitsevan hautausmaan katsottiin kosteina kesinä levittävän tuolloin yleistä mätäkuumetta. Kaupungin uusi hautausmaa perustettiin Hampustenmäkeen, vaivaistalon viereen, kaupungin kortteleiden länsipuolelle. Hautausmaa vihittiin käyttöön käyttöön 1809. Uusi hautausmaa oli aluksi vajaan hehtaarin kokoinen. 1830 sitä laajennettiin ensin lähes kaksinkertaiseksi ja vielä 1850-luvun lopulla noin kolmeen hehtaariin.

Hautausmaan alue ympäröitiin ensin tilapäisellä aidalla, joka varsin pian korvattiin etelä- ja länsipuolella muuratulla kiviaidalla. Aitaan tehtiin kaksi rautaista ristikkoporttia. Myös hautausmaan laajennusosat aidattiin samalla tavoin aiemman suunnitelman mukaisesti kiviaidalla.

Kaupunkia laajennettiin 1860-luvulla uudella VI kaupunginosalla hautausmaan eteläpuolelle. 1879 annetun terveydenhoitoasetuksen perusteella asutuksen keskellä sijainneen hautausmaan käyttö oli lähes poikkeuksetta lopetettava viimeistään 30.6.1890. Laajennusta vaativan vanhan hautausmaan varsinainen käyttö päättyi 1880-luvulla ja uudeksi hautausmaaksi perustettiin Käppärän hautausmaa, johon hautaaminen alkoi 1884.

1800-luvun lopulla vanhaa hautausmaata ryhdyttiin hoitamaan puistona ja ilmeisesti jo tuolloin puutarhuri Fr. Söderberg laati aluetta varten suunnilleen nykytilannetta vastaavan puistosuunnitelman. 1890-luvulla tuolloin jo käytöstä pois jäänyt hautausmaa hieman pieneni, kun sen venäläisestä osasta lunastettiin maata rautatietä varten.

Vesijohtoverkon rakentamista suunniteltiin Porissa 1900-luvun alkupuolella. Lopullinen päätös laitoksen rakentamisesta tehtiin 1934 ja saman vuoden elokuussa urakka annettiin Oy Yleiselle Insinööri-toimistolle. Arkkitehti Bertel Strömmer suunnittelema vesitorni valmistui 1935 ja kaupungin vesijohtolaitos otettiin käyttöön seuraavan vuonna.
 
Lisätietoa
Lauri Putkonen, Satakunnan rakennusperintö. Satakuntaliitto. Painamaton inventointi 2005.

Internetsivut: http://www.pori.fi/kan/kan1/puisto/hau.html (10.3.2008)
 
kohteeseen sisältyy:  hautausmaa; muu tuotantorakennus; puisto;
ympäristön nykyluonne:  kaupunki;
 
Porin Vanhaa hautausmaata. Hilkka Högström 2006
Porin Vanhaa hautausmaata. Hilkka Högström 2006.
Porin vesitorni. Hilkka Högström 2006
Porin vesitorni. Hilkka Högström 2006.
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
palaute kohdetiedoista
sivun alkuun
 


© Museovirasto 2009