Museovirasto

 PERUSHAKU

kohteet maakunnittain
 

KARTTAHAKU

maakuntakartta Lappi Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Pohjanmaa Pohjois-Savo Etelä-Savo Kymenlaakso Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme Uusimaa - itä Kanta-Häme Uusimaa - länsi Pirkanmaa Satakunta Varsinais-Suomi
Turku Varsinais-Suomi

Turun Sanomien toimitalo, Maalaistentalo ja Standardivuokratalo

Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Turun Sanomien toimitalo, Maalaistentalo ja Standardivuokratalo
Kuvaus
Turun Sanomien toimisto- ja painotalo, Lounais-Suomen Maalaistentalo ja Standardivuokratalo lukeutuvat arkkitehti Alvar Aallon varhaistuotantoon ja Suomen modernistisen arkkitehtuurin merkkiteoksiin. Rakennukset liittyvät arkkitehdin tuotannossa murrokseen, jossa klassismi vaihtui funktionalismiin ja ne kuuluvat kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään valikoimaan suomalaisen modernismin merkkiteoksista 1920-luvun lopulta 1970-luvulle.

Lounais-Suomen Maalaistentalo on arkkitehti Alvar Aallon ensimmäinen Turkuun suunnittelema rakennus. Rakennuksessa näkyy Aallon alkava kiinnostus arkkitehtuurin kansainväliseen rationalismiin poiketen runsaasti klassistisia piirteitä sisältävästä kilpailuehdotuksesta. Julkisivu friiseineen on pelkistettyä klassismia, mutta yksityiskohdissa on merkkejä funktionalismista. Viisikerroksisessa rakennuksessa ovat alunperin sijainneet Turun suomalainen teatteri, hotelli, ravintola, liiketiloja ja asuntoja.

Alvar Aallon Turun Sanomille suunnittelema toimitalo on Suomen ensimmäisiä funktionalistisia rakennuksia. Se käsittää kuusi maanpäällistä kerrosta ja pihan puolella kaksi maanalaista. Kapealle keskustatontille rakennetun, aikanaan uudenaikaisimman sanomalehtitalon toimitustilat ja paino sijaitsivat samassa rakennuksessa, samoin omistajan asunto ylimmässä kerroksessa. Rakennuksessa on sovellettu sveitsiläisarkkitehti Le Corbusierin propagoimaa viittä periaatetta: talo on rakennettu pilareille, mikä on mahdollistanut sekä vapaan pohjaratkaisun, julkisivujäsentelyn että vaakasuorat yhtenäiset nauhaikkunat. Kattoterassilla on tila kattopuutarhalle. Talon rakenteet, mm. erikoinen pilarirakenne, on suunniteltu rakennesuunnittelija insinööri Emil Henrikssonin kanssa.

Standardivuokratalo eli Tapani-talo on rakennettu teräsbetonisista standardilaatoista niitä tuottaneen rakennusliike Tapanin rakennuttamana. Talon arkkitehtuurissa ilmenevät Keski-Euroopan uuden asuntoarkkitehtuurin vaikutukset, joihin Aalto oli tutustunut ennen suunnittelun alkua. Katujulkisivultaan viisikerroksinen talo sijaitsee yhdessä Puolalanmäkeä ympäröivistä umpikortteleista. Sileäksi rapattua vaaleata pintaa jäsentelevät matalahkot kolmi-, kaksi- ja yksiruutuiset ikkunat. Liikekerroksessa on lähes yhtäjaksoinen ikkunapinta ja ullakkokerroksessa matalat ikkunat. Katon profiili on porrasmainen; pihanpuoleinen osa on kerroksen verran kadunpuolta korkeampi.
 
Historia
Lounais-Suomen Maalaistentalon suunnittelusta järjestettiin arkkitehtuurikilpailu, jonka Alvar Aalto voitti 1927 klassistisella ehdotuksellaan. Talo valmistui 1928 huomattavasti yksinkertaistettuna. Kilpailuvoiton myötä Aalto perheineen muutti Turkuun, Maalaistentalon ylimpään kerrokseen, jossa myös arkkitehtitoimiston työtilat sijaitsivat. Turkuun syntyikin Aallon toimiston suunnittelemana joukko Suomen ensimmäisiä funktionalistisia rakennuksia.

Turun Sanomien toimitalon Alvar Aalto suunnitteli Ranskaan ja Alankomaihin suuntautuneen opintomatkan jälkeen. Lisäksi hän teki tilaajan kanssa keväällä 1928 opintomatkan Pohjoismaihin tutustuakseen suurimpien sanomalehtien toimitiloihin. Turun Sanomien toimitalo rakennettiin 1927-1929. Suunnittelussa olivat Aallon avustajina Aino Marsio-Aalto sekä norjalaiset Erling Bjertnäs ja Harald Wildhagen.

Standardivuokratalo syntyi rakennuttaja, tehtailija Juho Tapanin annettua arkkitehti Alvar Aallolle 1927 toimeksiannon tutkia Tapani-betonilaattojen käyttömahdollisuuksia tyyppikerrostalossa. Juho Tapanin kehittämä rakenne perustui teollisesti valmistettuihin onttoihin seinä- ja välipohjatiiliin, joihin sijoitettiin teräkset ja betonivalu. Tapani-talon rakentaminen aloitettiin 1928 ja se valmistui 1929.
 
Lisätietoa
Alvar Aalto, Standardivuokratalo Turussa. Arkkitehti 1929.

Alvar Aalto, Lounais-Suomen maalaistentalo. Arkkitehti 1929.

Alvar Aalto, Turun sanomat. Arkkitehti 1930.

Raija-Liisa Heinonen, Funktionalismin läpimurto Suomessa. Suomen rakennustaiteen museo. 1978.

Betoni Suomessa 1860-1960. Suomen Betonitieto Oy 1991.

Turun Sanomain toimitalo 1930. Turun Sanomat 1998.

Do.co.mo.mo. Modernismin merkkiteoksia Suomen arkkitehtuurissa. Alvar Aalto Akatemia, docomomo Suomi-Finland ry, Suomen rakennustaiteen museo. Helsinki 2002.

Katariina Pakoma, Alvar Aalto. Lounais-Suomen maalaistentalo, Turku 1927-28. Rakennushistoriallinen selvitys. Alvar Aalto Säätiö 2003.
 
kohteeseen sisältyy:  asuinkerrostalo; muu hallintorakennus; muu tuotantorakennus;
ympäristön nykyluonne:  kaupunki;
 
Turun Sanomien toimitalo. Timo-Pekka Heima 2008
Turun Sanomien toimitalo. Timo-Pekka Heima 2008.
Lounais-Suomen Maalaistentalo. Timo-Pekka Heima 2008
Lounais-Suomen Maalaistentalo. Timo-Pekka Heima 2008.
Standardivuokratalo. Hilkka Högström 2008
Standardivuokratalo. Hilkka Högström 2008.
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
palaute kohdetiedoista
sivun alkuun
 


© Museovirasto 2009